in angulo cum libro

Yksinkertaistan talon ja mielen nurkkauksia, että sinne jää tilaa tärkeille asioille – kirjoittamiselle ja lukemiselle, joogalle ja muulle liikkeelle, ihmisille ja kissoille, matkustamiselle ja käsitöille sekä maailman pelastamiselle. Koska jotkut asiat elämässä ovat keltaisia.

Vuoden 2018 tavaraostokset paketissa

kuusenkoristeet

On aika laskea yhteen ja analysoida! Olen jo useamman vuoden elänyt ”älä osta mitään” -ajatuksen kanssa. Olen toki ostanut tavaraa, mutta pyrin miettimään tarkkaan mitä oikeasti tarvitsen. Viime vuoden kirjasin ylös eka kertaa kaikki tavaraostokseni. En kirjannut kuluvia taloustavaroita kuten leivinpaperia, astianpesuaineita ja sen semmoisia. En myöskään kirjannut kosmetiikkaostoksia.

Vuoden 2018 aikana olen ostanut kotiin tavaraa yhteensä 699,15 eurolla. Tarkemmin eriteltynä näin:

  • Vaatteet 380,18 euroa (kesäkengät 95,96 euroa + neljät sukat 9,71 euroa + 2 puseroa kirppikseltä 18 euroa + neuletakki Tanskasta 96,64 euroa + 2 puseroa Tanskasta kirppikseltä 8 euroa + talvikengät 71,92 euroa + farkut 79,95 euroa)
  • Kirjat 63,89 euroa (4 kirjaa Espanjasta espanjan opiskeluun 50,24 euroa + 2 kirjaa Tanskasta 13,65)
  • Sukkalankaa 45,80 euroa (kaksi kerää kaverien kirppistavaroista + kaksi vyyhtiä kaupasta)
  • Viherkasvien suojaruukut 34 euroa
  • Kaksi kangaspalaa 30 euroa
  • Paistinpannu 29,66 euroa
  • Polkupyörän lukko 19,90 euroa
  • Kynä Espanjasta 15,95 
  • Satokausikalenteri 14 euroa
  • Kännykän laturijohto 5 euroa
  • Kissalle lelu 4,89 euroa
  • Jääkaappimagneetti 3 euroa
  • Led-ulkokynttilä 2,46 euroa
  • Jouluvalot käytettynä 2 euroa
  • Joulukuusenkoristenauha 0,99 euroa
  • Plus maksettu puhelimesta 47,43 vuonna 2018.

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Yhdestä asiasta olen varma. Tuo 699,15 euroa tavaraan on pienin määrä mitä olen aikuisen elämäni aikana tavaraan käyttänyt vuodessa. Siinä mielessä saa olla tyytyväinen. Se on 58,26 euroa per kuukausi, joka hassusti minusta näyttää suhteessa paljon isommalta kuin tuo vuosimäärä.

Ihan varmasti tarpeellisimmat ja käytetyimmät ostokset olivat polkupyörän lukko, kännykän laturijohto, kahdet kengät ja farkut ja sukat sekä uusi puhelin. Pyöräilin kesäkautena reilut 700 km enkä varmasti olisi pyöräillyt jos ei olisi ollut lukkoa. Samoin vanha kännykkä olisi jäänyt lataamatta jos en johtoa olisi ostanut. Kesä- ja talvikengät ovat hyvät ja tarpeelliset, samoin farkkuja ja sukkia pidän koko ajan. Uusi puhelin on hyvä ja toimiva, ihana kamerakin siinä.

Turhimpia ostoksia olivat ehkä Satokausikalenteri sekä kangaspalat. Satokausikalenteri on kyllä hyvä, olen lukenut sitä joka kuukausi ja ostanut aina jotain sen suosittelemaa hedelmää/kasvista, mutta saman tiedon löytäisin ehkä muualtakin. Kangaspaloista en edelleenkään ole ommellut mitään, vaikka suunnitelmia on kyllä! Tämä kuvastaa minusta hyvin tuota käsityötarvikkeiden hamstraamisen mentaliteettia, johon olen ah niin pitkään ja monesti sortunut aiemmin. Ei näin!

Aidosti iloa tuovia ovat viherkasvien suojaruukut, kynä, sukkalangat, paistinpannu, jouluvalot ja joulukoristenauha. Näitä ei voi luokitella ”tarpeelliseksi”, mutta tarkoitus on että jos ostaa niin harkitsee ja pohtii.

Mistä voi oppia? Kirpparivaatteista (2/4 aktiivisesti käytössä), jääkaappimagneetista ja led-kynttilästä (ööööö missä se ees on?).

Kaiken tämän välimaastoon jää kissanlelu, neuletakki sekä espanjan ja tanskan kielen kirjat. Kissa tykkää lelustaan ja oikeasti leikkii sillä melko paljon, neuletakki on ihana ja pidän sitä mutta olisiko ollut suuri menetys jos en olisi ostanut ja espanja ja tanska on vaihtunut norjaksi ja oppikirjat on kirjastosta.

Tänä vuonna?

Tyytyväinen olen siihen, että koko vuoden merkkasin kaikki ostot ylös. Muuten ei tiedä eikä opi, jos ei kulutusta seuraa. Suunta on oikea, mutta joitakin ostoksia olisi voinut miettiä enemmän, tutkia vaihtoehtoja ja ylipäätään käyttää rahaa näihin vieläkin vähemmän.

Tänä vuonna siirrän seurannan uudelle maailmanpelastustililleni Instaan, @rauhoituaiti, tervetuloa seuraamaan! Vanha tilini @mantelipipari ei häviä minnekään, siellä jatkuu sama meininki, #koskajotkutasiatelämässäovatkeltaisia. En tiedä vielä kirjoitanko jotain välipohdintoja tänne, mutta pääasiassa sinne. Tänä vuonna aion kirjata ylös myös muuta, kuten autolla ajettuja kilometrejä (haluan vähentää auton käyttöä) ja kuluvan tavaran ostokset (että pohtisin mitä ostan ja miksi). Instatilillä tulee olemaan myös muuta maailmanpelastuspohdintaa, että tavataan siellä! :)

Mainokset
2 Kommentit »

Loka-, marras- ja joulukuun ostokset

Joulupipari

Niputan kolme viimeistä kuukautta yhteen koska vuosi loppuu just ja analyysikin koko vuoden tavaraostoksista on tulossa ihan pikapikaa!

LOKAKUU

Lokakuussa ostin uuden puhelimen. Tanskan reissussa meni viimein hermot vain hetken kestävään akkuun ynnä muihin ongelmiin ja päätin että Suomessa ostaisin uuden puhelimen. Maksan sitä nyt 15,81 euroa per kuukausi eli tulen laskemaan sen ostoksiin mukaan.

Muuta tavaraa en ostanut lokakuussa, merkkasin kaiken Tanskassa ostamani syyskuulle, vaikka pari päivää olin siellä vielä lokakuun puolellakin.

MARRASKUU

Marraskuussa ostin siitäkin edestä. Ostin talvikengät (71,92 euroa, 20%:n alennuksesta). Minulla ei ollut talvikenkiä ollenkaan, kulutin vanhat puhkirikki viime talvena. Näitten lisäksi on pitkävartiset Sorelit, joita voi pitää kunnon pakkasella. Ostin Riekerit, sopivat jalalleni eli pystyn niillä kävelemään kilometrikaupalla.

Ostin myös farkut (79,95), en vaan osannut olla ilman yksiäkään kapealahkeisia farkkuja. Päädyin Lee Coopereihin, ne on sentään tehty niinkin lähellä kuin Virossa, jospa kestäisivät ikuisuuden!

Tanskasta paluun jälkeen iski vuosikausien tauon jälkeen viherkasvikaipuu. Nyt on kolme kissankestävää joita en laske tavaroiksi, mutta niille ostamani suojaruukut kyllä. Maksoivat yhteensä 34 euroa. Minulla ei ollut yhtään suojaruukkua ja toivon että estävät Mantelia kaivamasta multaa paremmin kuin aluslautanen… Näyttää toimivan!

Manteli sai synttärilahjaksi kissanminttulelun, 4,89 euroa.

Vierailin ystävän kanssa Louhittaren luolassa, sukkalankoja ostin pari vyyhtiä 41,90 eurolla, ihania! Niistä pitäisi tulla kolmet sukat, ekat aloitettu. Sukkalangat ovat ainoita käsityötarvikkeita mitä sallin itseni ostaa :)

Ostin myös uuden paistinpannun. Niitä oli ennestään kaksi, toinen iso korkeareunainen ruuanlaittoon ja toinen tyttäreltä peritty pieni matala. Sen pinnoitus kului niin kamalaksi, että ei uskaltanut enää käyttää. Pitkään mietin pärjäisikö tuolla yhdellä isolla, mutta päädyin ostamaan. Uusi on omelettipannu ja maksoi tarjouksessa 29,66 euroa. Pakko sanoa että onpa uskomattoman ihanaa paistaa kananmunia tuollaisella hyvällä pannulla jossa on kunnon pinnoitus ja johon ei tartte öljyä laittaa nimeksikään!

Alennuksesta ostin myös yhden LED-ulkokynttilän lyhtyyn, 2,46 euroa.

Marraskuun ostokset olivat yhteensä 280,59 euroa, sisältäen puhelimen kuukausimaksun.

JOULUKUU

Joulukuussa ostin 0,99 euroa maksavan kuusenkoristenauhan puoleen hintaa Clas Ohlsonilta. Ihan kertakaikkisen pöljä ostos, mutta annan itselleni anteeksi ja nautin siitä kuusessa :) Olen vuosikaudet haaveillut tuollaisesta perinteisestä ohuesta hopeanauhasta millaisia lapsena kuusessa oli. En olen etsinyt kummemmin, mutta nyt kun satuin näkemään niin ostin. Heräteostos sanan varsinaisessa merkityksessä.

Ostin myös toiselle tarpeettomat jouluvalot käytettyinä tutulta, maksoin 2 euroa. Jouluvalot ja -koristeet ovat ehdottomasti heikko kohtani, olen siis oikein tyytyväinen että en ole ostanut enempää mitään! Joulukuun ostokset yhteensä siis 2,99 euroa + puhelimen kk-maksu.

Lahjaksi ostin jouluna tavaraa hyvin vähän. En luettele lahjoja tähän tarkkaan, mutta rehelliset tavaralahjat olivat yhteensä vain 22,37 euroa.

*****

Miltä sitten koko vuosi vaikuttaa? Kirjoitan siitä ihan piakkoin. Ainakin sain pidettyä koko vuoden kirjaa tavaraostoista, aaltoja sille! Aion jatkaa samaa rataa, tosin jollekin uudelle levelille tämä seuranta täytyy nostaa, vähän on pulmakohtia pohdittavaksi.

Jätä kommentti »

Pärjääminen on suhteellista (vaatteettomuudesta plus syyskuun ostosraportti jälkijunassa)

Sandskulptur

Hiekkaveistos, Søndervig Sandskulpturfestival, Tanska
(Valitettavasti en muista tekijää)

Aika osuva kuva, eikö? Upeita olivat kaikki veistokset tuolla kyllä, aivan mielettömän hienoja taideteoksia! Instagramiin (@mantelipipari) laitoin enemmänkin syksyllä.

Ah vaatteet! Kuukausi Tanskassa hurahti aikaa sitten ja mitä sanoinkaan vaatteista lähtiessä ja elokuun raportin yhteydessä? Hah! Kengät oli rikki, enkä ostanut uusia. Pidin töissä samoja mustia housuja koko kuukauden. Farkut sain puhki liialla pyöräilyllä, mutta pidin niitä tunikoiden kanssa vapaapäivinä. Yhtenä aamuna paleli tosissaan pyöräillessä kun oli kuulemma yksi aste lämmintä, autojen ikkunat olivat jäässä. En tajunnut ottaa mukaan edes hanskoja ja luonto ei antanut periksi ostaa sellaisia, koska kotona kuitenkin on kudottuja hanskoja ja lapasia. Ohuen takin alla oli vaan t-paita, niin ihmekö tuo että vähän paleli.

Mutta pärjääminen on hyvin suhteellista. Pärjäsin kaikesta tästä huolimatta aivan hyvin! Kunnon takki oli ainoa mitä todella oli ikävä. Jos jossain sitä olisin tarvinnut niin Tanskassa, missä tuulee ja sataa välillä kovaa. Sateenvarjolla ei tehnyt yhtään mitään tuulessa.

Syyskuussa ostin Tanskasta kolme yläosaa. Yhden kaupasta ja kaksi kirppikseltä. Kaupasta ostamani raidallinen ja ah ihanan värikäs villatakki oli kallis, 96,64 euroa. Täyttä villaa tosin ja lyhyt farkkujen kanssa pidettävä, jollaista minulla ei ollut. Ekologisuudesta minulla ei ole mitään tietoa, osa saman valmistajan outlet-putiikin villaneuleista oli suunnittelun lisäksi kudottukin Tanskassa mutta tuo ostamani tuskin, sillä siitä ei ollut mainintaa. Toivon siis vain että kestää mahdollisimman pitkään. Kirpparipuserot maksoivat yhteensä 8 euroa ja toista varsinkin olen pitänyt ihan mahdottomasti.

Tanskasta ostin myös kaksi tanskankielistä kirjaa luettavaksi, yhteensä 13,65 euroa. Näitten lisäksi ostin muutamia pieniä ja halpoja tavaroita tarpeeseen, esimerkiksi koska unohdin pakata mukaan. En ole niiden hintoja laittanut ylös, vaan lasken ne poikkeustilanteen päivittäistarvikkeiksi (pieni hiusharja, muistilehtiö, kynä, paperisia lautasliinoja, hiuslenkkejä). Hinta yhteensä alle parikymppiä. Lähetin myös Suomeen muutaman pienen kirjeen ja niissä pikkulahjoja, joiden hintoja en myöskään ole laskenut (mukin kirpparilta 0,50 euroa, paperisia lautasliinoja, hauskoja laastareita, paperisia koristeita, kaksi muistivihkoa).

Kaikenkaikkiaan siis syyskuun tavaraostokset yhteensä  118,29 euroa. Olen tähän hyvin tyytyväinen, sillä Tanskassa näkyi paljon ihanaa ekologista tavaraa, jota oikeasti olisi tehnyt välillä mieli ostaa. Kävin esimerkiksi aivan ihanassa Huset Tind -putiikissa länsirannikolla lähellä Ringkøbingiä, jossa oli sitä sun tätä ekologista ja reilun kaupankin juttua. Mutta ei sellaistakaan määräänsä enempää tarvitse eikä minulla ole vieläkään selkeää suunnitelmaa valmiina vaateostoksiin, niin en sitten ostanut mitään.

Loka- ja marraskuun ostosraportit ovat tulossa ihan piakkoin myös ja kohta loppuu koko vuosi jo! Aion jatkaa kyllä samalla linjalla ensi vuonnakin ja pyrkiä yhä vähempään tavaroiden ostamiseen, saisinko kavereita mukaan ensi vuodeksi seuraamaan tavaraostoksia?

Jätä kommentti »

Elokuun ostosraportti + pohdintaa (kuukauden kestävän reissun) vaatteista

IMG_1416

Elokuun raportti on helppo, vaikka tuleekin näin jälkijunassa. En ostanut mitään tavaraa, päättäväisesti kuin Pipari the Brave kieltäydyin ostamasta. Lahjaksi sain kummitytöltä hänen tekemänsä ihanan taulun sateenkaaren väreissä, se on sateenkaaren väreihin järjestetyssä kirjahyllyssäni nyt! Myin muutamia käsityötarvikkeita ja frisbeegolfkorin käytön puutteessa.

Tarvetta tai muka-tarvetta ja varsinkin halua ostoksille oli kyllä, lähdin nimittäin syyskuun alussa kuukaudeksi tänne maailmalle, Tanskaan harjoitteluun. Ensimmäinen reaktio matkatavaroita suunnitellessa oli että tartten hulluna kaikkea vaatetta. Mutta niin vaan kävi että lähdin pienellä käsimatkatavaralla ja viikon olen pärjännyt edelleenkin ostamatta yhtään vaatetta.

Vähän huvittavuuteen asti tämä ostamattomuus kyllä menee. Otin esimerkiksi mukaan vain kahdet kengät, ne 15 vuotta vanhat sandaalit töihin sisäkengiksi ja ihanat ikivanhat Vagabondin tennarit/kävelykengät, joista toisesta pohja on jo osittain irronnut. Tavoite on löytää täältä yhtä hyvät, että saan jättää nuo Tanskaan roskikseen. Toivottavasti eivät hajoa ennen sitä. Sandaaleista puolestaan kukaan ei huomaa että ovat niin vanhat, nahka näyttää ihan uudelta!

Otin mukaan kolmet housut – mustat työhousuiksi, farkut muulloin käytettäväksi ja joogahousut kotikäyttöön. Mustat työhousut ovat siisteyden rajoilla, en usko että kukaan ulkopuolinen näkee niissä mitään vikaa työn touhussa, mutta ovat aika hirveät omaan silmään, nyppyiset ylhäältä ja sisäsaumoista elastaanihaituvat tunkevat läpi. Miksi, oi miksi tehdään tuollaisia housuja (ja miksi ne ostin)? Maailman mukavimmat jalassa, nii-in, mutta sen verran lyhytikäiset (plus se kierrätyskelvoton elastaani, kaiken pahan alku ja juuri…) että en vaan voi ostaa samanmoisia uusia, vaikka mielessä kävi lähtiessä. Joogahousut ovat ne bambuiset ihanat kohta 10 vuotta vanhat, joihin on alkanut tulla reikiä ja saumat hiutuvat puhki. Hyvin ovat palvelleet!

Töissä on onneksi käytössä työpusero jee! Se on hyvän mallinen, sopivan väljä ja pitkä, peittää housujen kriittisimmät puutteet. En tiennyt lähtiessä mikä on tilanne työvaatteitten suhteen, mutta jos puseroa ei olisi ollut, olisin joutunut ostamaan pari t-paitaa.

Takkiasia mietitytti eniten. Minulla kun ei ole syys-/kevättakkia, vaan olen käyttänyt ponchoa. Villainen kaunis poncho ei ole kovin käytännöllinen täällä missä poljen pyörällä joka päivä viiden kilometrin työmatkan eestaas ja vettä sataa ja tuulee! Niinpä nappasin mukaan urheiluvaatelaatikostani sen kohta 20 vuotta vanhan Haglöfsin ohuen kuoritakin, jonka ostin Partioaitan muuttoloppuunmyynnistä Kolmiotalosta Oulusta. Olen käyttänyt senkin kirjaimellisesti puhki sivusaumasta jo lähinnä juoksulenkeillä ja vaellusreissuilla. En ole kuitenkaan heittänyt sitä pois kun on ollut loistava aikoinaan partioleireillä ja vieläkin lenkkeillessä. Se on yllättäen aavistuksen tiukkakin (lähes 20 vuotta vanha nääs…), mutta ajaa asiansa näköjään! Poncho on myös mukana kaupungilla kävelyä varten (ja sateenvarjo).

Takki, housut ja kengät ovat siis kesto-ostoslistalla ja jos vaan löydän jotain mitä kelpuutan ja raaskin ostaa, niin hankin täältä. Yläosia otin mukaan kaksi toppia, kaksi t-paitaa, 2 lyhythihaista ja yhden pitkähihaisen tunikan/puseron, neuletakin sekä hihattoman kotitunikan. Niitten lisäksi mukana on yöpaita, alusvaatteita tarpeeksi, neljät sukat ja villasukat. Minulla on pyykinpesumahdollisuus noin kerran viikossa ja sukkia ym. pesen käsin palasaippualla useammin. Matkustamisen plus viikon asumisen perusteella tämä vaatemäärä on riittänyt hyvin, ainoa mitä olen kaivannut viileämpinä päivinä on kotineuletakki tämän hihattoman päällä pidettäväksi, semmoinen ei mahtunut enää laukkuun millään.

Olen katsellut vaatteita täälläkin jo sillä silmällä, mutta en vaan pysty ostamaan mitä tahansa. Ostamattomuus ei siis ole mitenkään kärsimystä minulle siinä mielessä että haluaisin ostaa sitä ja tätä mutta en voi koska olen päättänyt. Minua ei vaan ollenkaan huvita ostaa mitään, vaatetta varsinkaan! Kun näen vaatteessa lapun ”Made in Bangladesh” tai Kiina tai muu, mieleen nousee vaan kysymyksiä. Missä olosuhteissa näitä tehdään? Lasketaanko tehtaan päästöt kiinalaisiin jokiin, joiden varrella asuvat kuolevat syöpään? Kuka tästä saa rahat? Kauanko tämä vaate kestää ja mitä tälle sitten teen? Minusta nämä ovat hyviä, pysäyttäviä kysymyksiä joita mielelläni mietin. Tosiasia on, että minulla on kuitenkin vaatteita vielä päälle laitettavaksi, ei siis hätäpäivää.

PS. Tässä vielä Outi Les Pyyn hyvä juttu elastaanista, kannattaa lukea myös kommentit!

PPS. Tanska-kuvia Instagramissa @mantelipipari.

Jätä kommentti »

Heinäkuun ostoksia

JoniAikioPaamaaraKehys

Kissataulu Joni Aikio: Päämäärä. Kehys on itse väkerretty.

Tää kesä on aina tämmöistä ihanaa! Aioin vissiin sadepäivinä kirjoittaa jos sun vaikka mitä blogiin ja muutenkin, mutta eipä ole ollut sadepäiviä tänä kesänä kuin nyt ihan äskettäin vasta ihania sellaisia. Eli heinäkuun tavararaportti on vähän myöhässä ja puolen vuoden koontihöpinätkin odottaa vielä. Mutta tärkeintä on tietty se ostamattomuus eikä raportointi.

Heinäkuussa sain muutamia ihania lahjoja ja tuliaisia, päätin että en laske enkä inventoi niitä tänne nyt, vaan palaan tässä syksymmällä niihin kunhan käyn läpi tarkempaan tavaroitani. Minusta on kuoriutunut vasta viime vuosina kesäihminen ja nautin niin ulkona olemisesta ja kaikesta kesäpuuhasta, että en ole sisällä viihtynyt, puhumattakaan siivoamisesta, shoppailusta, järjestelystä tai mistään sellaisesta. Kokonaisuudessaan tavaramäärä kuitenkin vähenee, sekin on tärkeintä.

Ostin kaksi ohutta kesäpuseroa kirppikseltä (DOM second hand), yhteensä 18 euroa. Näitä en välttämättä olisi tarvinnut, mutta olen niitä kyllä pitänyt jonkun kerran kesähelteillä. Tuo oli kesän ainoa rehellinen shoppailukerta, minulla oli pari yötä kesävieras ulkomailta ja hän halusi koluta kirppareita. Siinä samalla on niin helppo eksyä ostamaan itsekin jotain, kun jonkun toisen kanssa kiertää kauppoja! Käytetty kirppisvaate on kuitenkin minulle pienempi paha kuin uusi.

Sain myös ystävältä ilmaiseksi pari vanhaa vaatetta jotka olivat menossa kiertoon, muun muassa farkut syksyksi, mistä olen oikein onnellinen! Inventoin vaatteet tässä syksymmällä kun huvittaa, vaatteista olisi niin paljon kirjoitettavaa muutenkin. Olen kulkenut käytännössä koko kesän yhdessä kesämekossa ja toisessa tunikassa, ovat onneksi nopeasti kuivuvaa sorttia.

Muuta tavaraa en ostanut heinäkuussa. Ostin pari pientä lahjaa (kuluvan ja kulumattoman) ystäville tuliaisiksi ja kiitokseksi, yhteensä n. 20 euroa.

Kuvissa olevan taulun vai julisteen ostin viime vuonna joulukuussa Joni Aikion nettikaupan alennuksesta. Huutelin siihen kehystä pariin otteeseen Facebookissa jos jollain olisi joku muovikehys pyörinyt nurkissa. Enkä ole saanut aikaan kiertää kirppareita että olisin etsinyt, kun en millään halunnut ostaa uutta. Tällä viikolla sitten päätin, että pah, kai osaan jonkunlaiset kehykset värkätä, kaikenlaista on kuitenkin tullut näperrettyä. Muutama tunti (ja nolla euroa!) myöhemmin sain nämä valmiiksi ja siinä se nyt roikkuu oikealla paikallaan makkarissa sängyn päällä. Kehykset leikkasin (ja teippasin) pahvista, päällystin paksulla huovalla ja sitten ystävän värjäämällä puuvillakankaalla. Pingotin kankaan ompelemalla kun inhoan liimalla läträämistä ja ompelin kehykset läjään ja koristelin vähän kulmia.

Että semmoinen heinäkuu! Eipä ole elokuullekaan ostossuunnitelmia, mutta loppukesän siivoussuunnitelma on mielessä.

Mitenkäs teidän kesäostokset, vieläkö joku pitää kirjaa tavarahankinnoistaan tai onko muita ajatuksia aiheesta jaettavaksi?

JoniAikioPaamaaraKehys2

Jätä kommentti »

Kesäkuun tavaroita

KamalaLuonto

Kamala Luonto -sarjis Hesarista 20.6.2018

Oi tämä ihana kesä jatkuu aina vaan! Päivällä ropisi suloinen sade ja nyt ilta-aurinko taas kaiken kirkastaa. Minulla on ollut aikalailla joutilas kesä ja tätä ihanuutta jatkuu vielä reilumman hetken. Takapihalla paistaa aina aurinko ja polkupyörä on loistava keksintö – siinäpä ne tärkeimmät kesäihanuudet.

Kesäkuun ainoa tavaraostos oli 5 euron laturijohto kännykälle Flying Tigerista. Minulla on monta vuotta vanha iPhone ja noin vuosi sitten viimeksi ostin siihen samanmoisen laturinjohdon. Olen päätynyt näihin Tigerin halpisjohtoihin, koska Applen omat kuluvat rikkipoikki nopeasti aina. Huono puoli on se, että iPhonessa on alkuperäiskaapelin tunnistus, eli jossain vaiheessa puhelin alkaa vinkua että kaapeli ei toimi luotettavasti (pyh!) ja lataamisessa menee hermot, kun kaapelia pitää kymmenen kertaa irrottaa ja kiinnittää uudelleen jotta se hetken lataisi. Nyt on pikkuhiljaa käynyt just niin entiselle, joka muuten on ihan ehjä ja toimiva. Aivan raivostuttavan ärsyttävää toimintaa Applelta ylipäätään tuo liittimen erilaisuus. Seuraava puhelin tulee takuulla olemaan joku muu, mutta jospa tuo nyt vielä kestäisi jonkun vuoden, vaikka akku onkin ihan p****.

Lahjaksi sain äidin tekemät ihanat patalapun ja patakintaan sekoitukset, tosi kätevät ja kauniit! Muuta tavaraa kesäkuussa ei kantautunut edes ilmaiseksi, paitsi pari kuluvaa lahjaa. Sain kaksi lankakerää, (Fabelia sukkiin jee!), ihania huonesuitsukkeita ja tuikkuja. Tällaiset lahjat on ihan parhaita!

Pois roudasin uuteen kotiin muun muassa LP-soittimen ja vahvistimen kaiuttimineen. Ne olivat käytössä minullakin ennen ja ovat nyt olleet vähän välitilassa (eli konkreettisesti vaatehuoneessa tuumaustauolla). Uuteen kotiin lähti myös kukkaruukkuja varastosta. Myin vielä jokusen käsityötarvikkeenkin. Lahjaksi ostin myös tavoistani poiketen yhden mukin, sen olen antanut jo uudelle omistajalleen mutta listaan sen tähän kun kerta aioin tavaralahjatkin listata tänä vuonna. Muki maksoi himpun alle kympin.

Heinäkuulle ei ole ostossuunnitelmia, paitsi lahjoja olen jo saanut. Pois on lähdössä sitten ainakin ne LP-levyt mitä tänne jäi, kun vaan keksisi minne… Heinäkuun aikana kirjoitan koosteen alkuvuoden ostoksista, jossa pohdin enemmän tätä ostamattomuutta. Vaatekaapista haluaisin myös kirjoitella vähän päivitystä. Sadepäivien puuhaa! Nauttikaatte ihmiset kesästä ja mansikoista, on tämä niin ihanaa harvinaista herkkua.

 

Nurmikko

1 kommentti »

This is Manteli

ThisIsManteliTheQueen1

ThisIsManteliTheQueen2

ThisIsManteliTheQueen3

Paljain varpainhan

heinikolle astellaan

kesäpäivänä.

Yhtä paljon nautitaan

Mantelini ja minä.

 

1 kommentti »

Neljän taviksen illallinen (55)

NeljanTaviksenIllallinen550518

Edellisen kirjoituksen pyöräilykuvat ovat matkalta tälle tavislounaalle Merjan luokse. Oli ihana aurinko, kiireetön päivä polkea reilut 40 kilometriä ja hyvää seuraa matkalla ja perillä. Enpä paremmin sitä kesäistä päivää olisi voinut viettää!

NeljanTaviksenIllallinen550518_2

Minusta on ihana kun jokaisen meidän neljän kotona on omanlaisensa tunnelma. Jokaiseen kotiin on aina yhtä mukava mennä ja jokaisen kotona on jotain erityistä, mikä tekee ihanan fiiliksen juuri siihen yhteiseen hetkeen. Hädin tuskin malttaa odottaa seuraavaa kertaa!

NeljanTaviksenIllallinen550518_4

Tällä kertaa jatkettiin pastateemaa. Nam nam alkupalojen jälkeen saimme raikasta, herkullista sitruunapastaa.

NeljanTaviksenIllallinen550518_3

Ah ihana tiramisu jälkkäriksi kahvin kanssa!

Seuraavan kerran tavistellaankin meillä ihan kohta jo jee! Menu on melkein valmis :)

NeljanTaviksenIllallinen550518_5

1 kommentti »

Oi ihana toukokuu!

Mitaostintoukokuussapolkupyora

Voi mikä toukokuu! Ihan paras! Ei ole paljon olleet mielessä ostamiset, tavarat, blogikirjoittelu eikä juuri mikään muu kuin ulkona asuminen. Aurinkoa, viltti takapihalla, pyörä etupihalla ja tässä välimaastossa yöt nukkumassa. Imuri on unohtunut siivouskomeroon, puhumattakaan mistään isommista operaatioista sisällä. Kaiken ehtii myöhemminkin.

Mutta pari ostosta ja muutamia otoksia on tullut sisään. Osallistuin toukokuussa kaksiin frisbeegolfkisoihin, niistä tuomisiksi tuli yksi pokaali ja vähän ilmaista pelaajapakettikamaa. Täytyy tuumata kiekot jossain vaiheessa, osaanko heittää niillä vai pistänkö myyntiin. Samoin muut tavarat. Sain esimerkiksi hyvän pyyhkeen kiekkojen kuivaamiseen, siivosin siitä innostuneena kaikki vanhat frisbeegolfpyyhkeet ja monta lähti pesuun ja luutuiksi. Vähän olen vieläkin myynyt ristipistotavaraa, mutta muuten ei ole tavaraa ulospäinkään juuri siirtynyt toukokuussa.

Sain myös ilmaiseksi autoon laturin kännykälle sekä tosi kätevän alustan tarralla, jonka päällä puhelin pysyy hyvin paikoillaan eikä lentele tai heilu ajaessa. Olivat toiselle autottomalle turhia tavaroita.

Toukokuussa ostin kaksi tavaraa. Isompi on polkupyörän U-lukko, 19,90 euroa. Parin vuoden tauon jälkeen huollatin pyörän ja olen polkenut alkajaisiksi 1,5 viikossa yli 200 kilometriä. Ihanaa! Luulin etten tykkää pyöräilystä, mutta olin väärässä. Ihan uusi kaupunki avautuu pyöräillessä. Pyörän olen aikoinaan saanut ilmaiseksi äidiltä kun jäi häneltä joutilaaksi, on tosi hyvä mummopyörä mutta minulla ei ollut siihen mitään lukkoa. Oulu(kin) tuntuu valitettavasti olevan polkupyörävarkaiden luvattu kaupunki, niin täytyi ostaa.

Toukokuun toinen ostos oli yksi puuvilla-bambulankakerä, 2,90 euroa. Olen virkkaillut siitä nyt kymmenkunta puhdistuslappua ja lisää on tulossa, siis tällaista pientä meikinpoistolappua, ettei tartte enää kertakäyttöisiä ostaa. Hirvittää vähän ajatella puuvillan viljelyä tuommoista muutaman sekunnin käyttöä varten. Pärjäisin ehkä ilmankin, mutta ajattelin testata kuitenkin nyt yhden kerän verran, kiva kesäkäsityö samalla. Tuntuvat toimivan hyvin ja ovat pehmeitä. Käytön jälkeen pesupussissa vaan koneeseen muun pyykin sekaan.

Siinä kaikki toukokuun tavaraostokset ja otokset, yhteensä 22,80 euroa. En usko että kesäkuussakaan tulee ostettua ihmeempää tavaraa, ainakaan ei ole mitään suunnitelmia.

PS. Viime kuussa ostetut kesäkengät ovat osoittautuneet loistaviksi! Tosi hyvät kävellä ja muutenkin kivat. Niiden lisäksi olen pitänyt lähinnä 17 vuotta vanhoja Clarksin mustia nahkasandaaleja, jotka näyttävät edelleen ihan uusilta, en tajua miten se voi olla mahdollista. Olen pitänyt niitä todella paljon vuosien varrella, eivätkä vaan mene miksikään jee! Aika ekologinen olo on aina kun niitä käytän :)

Mitaostintoukokuussatuomi

 

Jätä kommentti »

Nämä saat heittää roskiin tänään, osa 2

TamanSaaHavittaaRistipisto1

Tällaisena räntäsadepäivänä (!) leijuili mieleen, että tuleekohan joskus aika kun kotona on vain tarpeellisia, ihania, hyödyllisiä tavaroita. Siis sellainen, että ei ole enää yhtään mitään pois toivottavaa. Vai elääkö koti koko ajan niin että aina löytyy jotain?

Päätän uskoa että sekin aika tulee kun kaikki tavarat ovat just niitä jotka haluankin pitää. Koska uutta ei tule sisään juuri ollenkaan niin täytyyhän sen joskus tapahtua?

Olen tehnyt tätä matkaa minimalismiin nyt seitsemän vuotta. En todellakaan kertarysäyksellä, pikemminkin kliseisen hitaasti mutta varmasti. Nettikaupan varastonakin toimineesta lapsiperheellisestä omakotitalollisesta välivaiheitten kautta aikuisten kaksioon jossa kaikki on nyt ollut järjestyksessä jo pitkään eivätkä kaapit ole läheskään täynnä. Hetkeäkään en ole epäröinyt etteikö tämä olisi oikea suunta.

En ole halunnut vastuuttomasti heittää tavaraa roskiin, mutta sitäkin olen tehnyt. Hyvähermoisina siivouspäivinä – mitä onneksi on ollut enemmän kuin niitä toisia – yritän keksiä tavaroille ansaitun vanhainkodin tai hautausmaan. Myyn mitä pystyn, vien Konttiin minkä katson jälleenmyyntikelpoiseksi, lahjoitan parempaan kotiin, kierrätän roskat. Sitten kun ne hermot lopulta menee, niin pakkaan mustaan roskapussiin ja vien tuohon polttokelpoisten jätteiden sammioon hyvällä omallatunnolla.

On kuitenkin juttuja, joita on vaikeampi haudata kuin niitä helppoja. Viime viikkojen siivoamisesta inspiroituneena ja jatkona ykkösosalle tämä. Eli jos yhtään siltä tuntuu niin nämä saat heittää roskiin tänään:

  • Keskeneräiset käsityönalut, joista et tykkää, joita ei voi tai et halua purkaa ja joita et koskaan tee valmiiksi. Kokeile vaikka samalla miltä tuntuu leikata ristipistotyö tai aloitettu neule saksilla palasiksi, kiltille ihmiselle aika radikaali fiilis!
  • Mytyssä olevat kirjontalangan loput.
  • Vaihdoissa/lahjaksi saadut rumat käsityöt ihmisiltä joita et tunne. Myös ihmisiltä jotka tunnet.
  • Vanhentunut tai paha ruoka jota et aio syödä. Myös pahanmakuinen tee, jonka olet saanut lahjaksi. Biojätteeseen sentään.
  • Epäonnistuneet paperikuvat lapsista(kin). Tärähtäneet ja ylivalottuneet. Viisi samanlaista ylijäänyttä pientä koulukuvaa joissa lapsi suloisesti hymyilee. Se että laitat lapsen valokuvan roskiin ei tarkoita että laitat lapsen roskiin, vaikka siltä joskus tuntuukin.
  • Lasten 15 vuotta sitten aloittamat ristipistotyöt, joista edes lapsi ei tiedä mitä niistä oli tarkoitus tulla.
  • Kaikki mikä on rikki.
  • Kaikki mistä et tiedä mikä se on. Vaikka se sitten myöhemmin paljastuisikin modeemin lisäantenniksi jonka kanssa modeemi olisi toiminut paremmin. Senkin päätöksen kanssa voi elää ja sille voi jopa nauraa.
  • Rikkinäinen munakello, vaikka sillä on kissan naama. Kaikki muutkin turhat jutut jotka söpöllä naamallaan katsovat roskapussista. Jos et kykene tähän, niin vie äidille ja käske äitiä hävittämään. Äiti kykenee.
  • Ja vimmatuksi lopuksi ykkösosasta kopioituna: Ihan kaiken mikä aiheuttaa huokauksen seuraavana päivänä. Sen jälkeen kun olet kantanut vaatteita Konttiin, lähettänyt myytyjä tavaroita postissa, lajitellut paperit, pahvit ja metallit. Jos pää meinaa levitä kun pitäisi vielä yksi kierrätysreissu tehdä, niin silloin saat länttäistä kaiken lopun muovipussiin ja viedä sekajätteeseen. Maapallo ei siihen kassilliseen kuole ja mielenterveytesi säilyy. Olet hyvä ihminen.

TamanSaaHavittaaRistipisto2

TamanSaaHavittaaRistipisto3

Jätä kommentti »