in angulo cum libro

Yksinkertaistan talon ja mielen nurkkauksia, että sinne jää tilaa tärkeille asioille – kirjoittamiselle ja lukemiselle, joogalle ja muulle liikkeelle, ihmisille ja kissoille, matkustamiselle ja käsitöille sekä maailman pelastamiselle. Koska jotkut asiat elämässä ovat keltaisia.

Oi ihana toukokuu!

Mitaostintoukokuussapolkupyora

Voi mikä toukokuu! Ihan paras! Ei ole paljon olleet mielessä ostamiset, tavarat, blogikirjoittelu eikä juuri mikään muu kuin ulkona asuminen. Aurinkoa, viltti takapihalla, pyörä etupihalla ja tässä välimaastossa yöt nukkumassa. Imuri on unohtunut siivouskomeroon, puhumattakaan mistään isommista operaatioista sisällä. Kaiken ehtii myöhemminkin.

Mutta pari ostosta ja muutamia otoksia on tullut sisään. Osallistuin toukokuussa kaksiin frisbeegolfkisoihin, niistä tuomisiksi tuli yksi pokaali ja vähän ilmaista pelaajapakettikamaa. Täytyy tuumata kiekot jossain vaiheessa, osaanko heittää niillä vai pistänkö myyntiin. Samoin muut tavarat. Sain esimerkiksi hyvän pyyhkeen kiekkojen kuivaamiseen, siivosin siitä innostuneena kaikki vanhat frisbeegolfpyyhkeet ja monta lähti pesuun ja luutuiksi. Vähän olen vieläkin myynyt ristipistotavaraa, mutta muuten ei ole tavaraa ulospäinkään juuri siirtynyt toukokuussa.

Sain myös ilmaiseksi autoon laturin kännykälle sekä tosi kätevän alustan tarralla, jonka päällä puhelin pysyy hyvin paikoillaan eikä lentele tai heilu ajaessa. Olivat toiselle autottomalle turhia tavaroita.

Toukokuussa ostin kaksi tavaraa. Isompi on polkupyörän U-lukko, 19,90 euroa. Parin vuoden tauon jälkeen huollatin pyörän ja olen polkenut alkajaisiksi 1,5 viikossa yli 200 kilometriä. Ihanaa! Luulin etten tykkää pyöräilystä, mutta olin väärässä. Ihan uusi kaupunki avautuu pyöräillessä. Pyörän olen aikoinaan saanut ilmaiseksi äidiltä kun jäi häneltä joutilaaksi, on tosi hyvä mummopyörä mutta minulla ei ollut siihen mitään lukkoa. Oulu(kin) tuntuu valitettavasti olevan polkupyörävarkaiden luvattu kaupunki, niin täytyi ostaa.

Toukokuun toinen ostos oli yksi puuvilla-bambulankakerä, 2,90 euroa. Olen virkkaillut siitä nyt kymmenkunta puhdistuslappua ja lisää on tulossa, siis tällaista pientä meikinpoistolappua, ettei tartte enää kertakäyttöisiä ostaa. Hirvittää vähän ajatella puuvillan viljelyä tuommoista muutaman sekunnin käyttöä varten. Pärjäisin ehkä ilmankin, mutta ajattelin testata kuitenkin nyt yhden kerän verran, kiva kesäkäsityö samalla. Tuntuvat toimivan hyvin ja ovat pehmeitä. Käytön jälkeen pesupussissa vaan koneeseen muun pyykin sekaan.

Siinä kaikki toukokuun tavaraostokset ja otokset, yhteensä 22,80 euroa. En usko että kesäkuussakaan tulee ostettua ihmeempää tavaraa, ainakaan ei ole mitään suunnitelmia.

PS. Viime kuussa ostetut kesäkengät ovat osoittautuneet loistaviksi! Tosi hyvät kävellä ja muutenkin kivat. Niiden lisäksi olen pitänyt lähinnä 17 vuotta vanhoja Clarksin mustia nahkasandaaleja, jotka näyttävät edelleen ihan uusilta, en tajua miten se voi olla mahdollista. Olen pitänyt niitä todella paljon vuosien varrella, eivätkä vaan mene miksikään jee! Aika ekologinen olo on aina kun niitä käytän :)

Mitaostintoukokuussatuomi

 

Mainokset
Jätä kommentti »

Pakistanin liikennevilinää

PakistanLiikenne7

PakistanLiikenne1Iso

Rauhaisan pääsiäisviikonlopun edellä pämähti yhtäkkiä fiilis laittaa tänne näitä vilinäisiä liikennekuvia Pakistanin reissulta (klikkautuvat isommiksi). Reissusta on kulunut jo vuosi! Näinhän tämä matkustelu sujuu halvemmalla ja hauskemmasti, kun yhdestä reissusta riittää muistelemista vuodeksi jos toiseksikin. Kuvia riittää luultavasti myös kolmanneksi vuodeksi tätä julkaisuvauhtia :)

PakistanLiikenne5

PakistanBussi

Nämä kuvat ovat sekaisin Faisalabadista (esimerkiksi ylimmät kuvat), Multanista (alla) ja siltä väliltä (yläpuolella olevat kuvat). Faisalabadin ja Multanin väli matkustettiin siis henkilöauton kyydissä molempiin suuntiin. Välimatkaa kaupungeilla on vajaa 300 km, ajettiin eri reittiä mennessä ja palatessa. Mennessä pysähdyttiin Harappassa ja appelsiinipuutarhassa, molemmista olen kirjoitellut aiemmin ja ennen kaikkea näyttänyt siis niitä appelsiinikuvia! Kaikki Pakistanin kuvat löytyvät muuten ylläriylläri tunnisteella Pakistan tuosta blogin sivusta.

Matkanteko oli kokonaisuudessaan hidasta (hurjaakin hurjemmasta hetkellisestä nopeudesta huolimatta), mikä tällaiselle turistille ja siis kaiken ihmettelijälle ja ihastelijalle sopi vallan mainiosti! Tiet Pakistanissa ovat hyvin vaihtelevaisia, maassa on myös pätkiä hyväkuntoisia moottoriteitä. Enimmäkseen nämä tiet kuitenkin olivat tavallisia, keskenään erilaisia teitä, joilla autot ajavat kovaa väistellen sitten sitä kaikkea muuta mitä tiellä liikkuu.

Välillä pysähdyksiä tuli esimerkiksi juuri tuollaisissa kohdissa missä vaikkapa bussit tekivät U-käännöstä (kuva yläpuolella). Liikenne Pakistanissa on vasemmanpuoleinen, Britannian siirtomaaperuja. Kaistojen väliin oli usein rakennettu nuo liikenteenjakajat ja jos halusi kääntyä oikealle menevälle tielle, saattoi joutua ajamaan monta kilometriä risteyksen ohi, että pääsi tekemään U-käännöksen ja siten ylipäätään kääntymään. Tässä odoteltiin kun bussi hinkkasi aikansa eestaas että mahtui kääntymään. Oli aika pitkä bussi.

PakistanLiikenne3

PakistanMopot3

Risteykset olivat luku sinänsä, kulkuneuvoja suhahteli tyypillisesti joka suuntaan. Siellä seassa puikkelehtivat kaikki mahdolliset eri nopeuksilla etenevät kulkuneuvot ja kuormat. Multanin liepeillä kierrellessä yhtenä iltana nämä nuoret miehet (alla) ajoivat pyörillä kilpaa ihan kiinni rekan peräpuskurissa. Pitkän matkaa ajoivat meidän edellä, aivan hirvittävän näköistä menoa, mutta hauskaa heillä oli!

PakistanPyorailijat

Huoltoasemalla pelasi palvelu, kuten kaikkialla muuallakin… Tuolta huoltoasemalta ostettiin ylimaallisen suuret ja taivaallisen makoisat kulfi-jätskit yhtenä kauniina päivänä. Ruokakuviakin on muuten niin paljon, että ajattelin niitä järkkäillä seuraavaksi blogikuntoon, nam!

PakistanHuoltoasema1

PakistanHuoltoasema3

PakistanHuoltoasema2

Alapuolella oleva iltakuva on Multanista ja taustalla näkyy kuuluisa 700 vuotta vanha Shah Rukn-e-Alamin hauta ja pyhäkkö. Etualan rakennus on Multanin kellotorni, brittien siirtomaavallan ajalta (rakennettu 1884). Näitä brittien arkkitehturoimia rakennuksia näkyi katukuvassa siellä täällä. Muistaakseni minulla on myös joku kuva Faisalabadin kellotornista, sekin on yksi vanhimpia britti-imperiumin aikaisia rakennuksia. MUOKS: Löytyi! Laitoin Instaan @mantelipipari, linkki löytyy blogin laidaltakin.

PakistanLiikenne6

Lopuksi vielä pari kuvaa Faisalabadista. Ihan kaikkea mitä kuvitella saattaa näki kannettavan ja kuljetettavan kävellen, pyörillä, mopoilla, riksoilla, autoilla, rekoilla, eläinten vetämillä vaunuilla… Olisin voinut istua päivän jonkun risteyksen nurkassa ja vaan katsella! Autossa istuminen tai odottaminen ei koskaan ollut tylsää, koko ajan oli jotain mielenkiintoista näkösällä.

PakistanPatja

PakistanMopo2

2 Kommentit »

Mitä maksaa reissuaminen?

Alicante10

En ole ikinä koskaan milloinkaan ennen laskenut paljonko joku reissu on kaiken kaikkiaan maksanut. Nyt Alicanten reissun kustannukset laskin, kun ajattelin että on ihan mielenkiintoista tietää vastaisenkin varalle. Ja kun kerta yksin reissusin niin oli helppo laskea. Kirjoitan tämän blogikirjoituksen siksi, että todella harvoin missään kirjoitetaan rahasta ja myös siksi, että seuraan tavaraostoksia tänä vuonna – mahtuu ikään kuin samaan teemaan.

Valitsin matkakohteen ihan sillä perusteella, että minne eteläpuoliskolle Espanjaa sain halvimmat lennot. Junalla menin Helsinkiin siksi että se oli halvin vaihtoehto päästä täältä pohjoisesta pois, mikä on aina luku sinänsä. (Muoks: Tai siis bussilla pääsisi halvemmalla, mutta siinä menee minun istumisensietoraja, en pysty-kykene-halua yhtä soittoa niin pitkää matkaa). Sitä paitsi tykkään matkustaa junalla, se on jo lomaa itsessään. Reissufiilis alkaa kun astuu kotiovesta ulos ja lähtee kävelemään! Majoituksen otin Airbnb:n kautta, tällä kertaa halusin sellaisen huoneen, joka olisi jonkun ainoastaan espanjaa puhuvan luona, kielikylpyä nääs. Matkustin pelkillä käsimatkatavaroilla, eli mukana oli keskikokoinen reppu ja pieni olkalaukku.

  • Lentoliput Helsinki – Alicante – Helsinki (Norwegian): 97,09 euroa
  • Junaliput Oulu – Helsinki – Oulu: 53,40 euroa
  • Airbnb 5 yötä Alicantessa: 93,19 euroa

Palatessa yövyin pääkaupunkiseudulla tyttären luona joka asuu aivan älyttömän kätevän matkan päässä lentokentältä ja junaradasta. Lisäksi näihin välttämättömiin matkakuluihin tuli taksimatkat 24,00 euroa (Alicante) ja 24,90 euroa (Helsinki-Vantaa). Alicantessa oli pakko mennä taksilla kentältä kaupunkiin koska viimeinen bussi yöllä meni jo. Helsingissä lento oli 1,5 tuntia myöhässä keskellä yötä ja viimeinen juna meni jo. Yöbussi olisi mennyt kyllä mutta missasin just edellisen ja seuraava olisi mennyt vasta tunnin päästä, enkä jaksanut jäädä odottelemaan kahdelta yöllä.

Ruokaan Espanjassa käytin koko reissun aikana 81,01 euroa. En pyrkinyt erityisemmin minimoimaan tuota summaa, enkä missään nimessä halunnut tällä reissulla itse kokata. Söin joka päivä aamupalan ja myöhäisen lounaan kaikessa rauhassa jossain ravintolassa. Kävin myös kahvilla ym. aina kun siltä tuntui ja ostin vielä illaksi yleensä jotain smoothieta ja pientä syötävää. Espanjassa ruoka vaan on niin halpaa! Halvimmillaan 10 eurolla sain alkukeiton, ison leivän, salaatin, pääruuan, vesipullon, viinilasillisen sekä jälkiruuan ja kahvinkin. Lounaalla elin kyllä päivän aivan hyvin, ei tarvinnut toista kunnon ruokaa syödä, enkä olisi pystynytkään. Elche-päivänä minulla oli piknik-eväät, kun siellä oli ihania puistoja ja aurinkoista. Lauantaina sain onnenpotkuna ilmaisen lounaan, kun Airbnb-emäntäni halusi kokata minulle paellaa ja rupattelimme viinilasillisen kera pari tuntia siinä samalla, aivan ihana hetki!

Tekemiseen (kulkemisiin ja nähtävyyksiin) käytin 29,75 euroa. Tämä sisälsi junamatkat Elcheen ja Villajoyosaan sekä bussimatkan lähtiessä lentokentälle plus kaikki sisäänpääsymaksut. Kävin yhteensä noin kymmenessä nähtävyydeksi laskettavassa paikassa – museossa, kirkossa, linnassa, puutarhassa tms. ja osa näistä oli ilmaisia.

Kustannuksista puuttuvat matkaeväät Suomessa junassa + lentomatkoilla/-kentillä, yhteensä noin 20 euroa. Johonkin piti raja vetää mitä laskea mukaan varsinaisiin kustannuksiin, koska vietin hieman aikaa Helsingissä sekä mennessä että palatessa ja otin kotoa evästä junaan jne. Tuliaisia itselle ja perheelle en myöskään kirjannut ylös, tosin tavaraostokset olen tietysti listannut tammikuun blogikirjoitukseen. Tuliaisiksi läheisimmille perheenjäsenille ostin syötäviä juttuja. Kotiin ostin vielä suklaata ja muuta ruokaa vähän, käsimatkatavaroihin ei hirveästi mahtunut. Tykkään kuitenkin ostaa reissusta paikallisia herkkuja, niitä on kiva syödä hissukseen ja muistella reissua! Toiseksi viimeinen suklaalevy on muuten menossa juuri nyt.

Eli yhteensä:

  • kulkemisiin (lennot, junat, taksit, bussit) 211,74 euroa
  • nähtävyydet (sis. hissiliput linnoitukseen) 17,40 euroa
  • majoitus 93,19 euroa
  • ruoka 81,01 euroa

Kokonaiskustannukset 403,34 euroa.

Ihan kohtuuhalpa tuollaiseksi reissuksi kaikin puolin, vai mitä sanotte? Alicanteen saavuin siis maanantai-iltana puoliltaöin ja takaisin Helsinkiin sunnuntain puolella keskellä yötä. Ainahan reissuun rahaa menee ja kun täältä pohjoisempaa lähtee, niin Helsinkiin kulkeminen täytyy huomioida. Airbnb on hyvä majoituspaikkojen arvosteluineen ja kun tammikuu on kaikista hiljaisin kausi, niin halvalla sain todella siistin ja kivan huoneen.

Pääasia on huomata, että omasta mielestäni kohtuuhinnalla saan itselleni sopivan, mukavan reissun. Toinen ihana asia on huomata, että oikeasti osaan jo hyvin pakata kevyesti just oikeat vaatteet ja kamat reissuun mukaan niin, että käsimatkatavaroihin jää vielä tilaa syötäville tuliaisille. Plus että en kaipaa lomalla millään tavalla tavaroiden ostelua. Tee ja suklaa sun muut on vakituliaisia, koska niistä tykkään eniten!

Alicante11

 

Jätä kommentti »

Viikko Alicantessa

Alicante1

Kävin tammi-helmikuun vaihteessa lomalla Alicantessa, Espanjan itärannikolla. Reissasin tällä kertaa yksin ja enpä muista milloin olisin oikeasti lomaillut yksin! Olen kyllä matkustanut paljon itsekseen, sekä lomille että työreissuille kauaskin. Pariisissa olen käynyt yksin ainakin kerran aikoinaan, mutta sekin oli puoliksi työmatka. Yksin reissuamisesta tuli mieleen niin paljon ajatuksia, että kirjoitan siitä vielä erillisen blogikirjoituksen. Tulossa on myös kirjoitukset matkan kustannuksista tämän vuoden ostosten seurantaan liittyen sekä päivästä Elchessä.

Viivyin poissa kotoa viikon, Alicantessa viisi kokonaista päivää. Oli tosi ihana matka, kovasti halusin päästä jonnekin aurinkoiseen ja lämpimämpään kohtuuhalvalla. Koska olin siinä vaiheessa peräti kuukauden opiskellut espanjaa, niin halusin Espanjaan kieli- ja aurinkokylpyyn. Alicanten valitsin ihan siitä syystä, että sinne sain kaikkein halvimmat lennot.

Alicante3

Tutkailin aika paljon etukäteen kaikkea netistä, tsekkailin mahdollisia käyntikohteita ja hyviä lounaspaikkojakin. Tykkään matkustaa näin, että tietoa on tarvittaessa nopsasti saatavilla (esim. talletettuna valmiiksi TripAdvisoriin), mutta päätän vasta paikan päällä minne menen ja mitä minäkin päivänä teen.

Alicante7

Alicante on aivan ihana kaupunki, ainakin tammikuussa! Siellä oli aika hiljaista ja rauhaisaa, pääasiassa brittieläkeläisiä bongailin paikallisten lisäksi. Oli muitakin turisteja kyllä, mutta ihan sopivasti. Ravintoloissa ja melkein kaikkialla oli melko väljää. Esimerkiksi Elchessä sain kolmella eurolla hienon MAHE-museon kokonaan itselleni. Reilun tunnin vietin siellä enkä nähnyt ketään muuta. Välillä oli jopa vähän kummallinen olo kaiken vanhan ja upean keskellä ihan yksin.

Alicante5

Tein siis päiväretken Elcheen, siellä on Unescon maailmanperintökohteena foinikialaisten istuttama palmumetsä. Ajelin myös hitaalla tram-junalla vai mikä se suomeksi olisi, Villajoyosaan Valorin suklaamuseoon vierailulle. Tunnin matka suuntaansa rantaa pitkin oli tosi kaunis, jo sen takia kannatti mennä.

Alicante2

Alicantessa on Santa Bárbaran linnoitus, jonka päältä aukeaa aivan upeat näkymät joka suuntaan. Kävin siellä kaksi kertaa, ylös pääsee hissillä kun maksaa pari euroa ja alaspäin on mukava kävellä puiston ja vanhan kaupungin läpi. Alicantessa rantaa riittää ja nyt siellä oli aivan tyhjää. Aloitin aamuni kävelemällä parikymmentä minuuttia kaupungin läpi satamaan penkille, istumaan auringossa.

Alicante9

En ottanut mukaan kameraa, halusin vain keskittyä olemaan ja ihastelemaan. Kännykällä napsin näitä muutamia kuvia (klikkautuvat suuremmiksi). Muutenkin halusin vaan kävellä, istua, syödä ja jutella ihmisten kanssa rauhassa. Kännykkänikin alkaa onneksi olla sen verran vanha että sitä ei viitsi pitää reissussa netissä päivisin, että akkua riittää kuvien ottamiseen. En halunnut käyttää aikaa netissä roikkumiseen enkä varavirtaa kannella mukana, vaan pientä olkalaukkua ainoastaan johon mahtuu vesipullo.

Alicante4

Ihaninta oli kun monta kertaa päivässä hoksasin, että minun ei tartte olla missään muualla juuri nyt, eikä edes kohta. Kävelin, kävelin ja kävelin. On niin ihanaa kesken talven mennä jonnekin missä ei ole lunta ja voi vaan kuljeskella auringossa. Koko viikon perjantaita lukuunottamatta paistoi aurinko ja oli lähes 20 astetta lämmintä. Oikein sopiva reissusää! Perjantaina vuorilla Alicanten ympärillä oli satanut kovasti lunta ja sama kylmempi ilma tuli Alicanteenkin.

Alicante6

Alicante yllätti positiivisesti, haluan ehdottomasti palata sinne vielä joskus. Norwegianin lennot ovat halpoja ja matkaa voi jatkaa junalla kätevästi Murciaan tai vaikka Madridiin. Lähistölläkin on paljon paikkoja jotka jäivät tutkimatta. Mietin hetken että vuokraisinko auton päiväksi, kun sisämaassa on sitten jo ihan erilaista maisemaa, mutta jätin kuitenkin tällä kertaa väliin kun oli muutenkin koko ajan tekemistä. Kesäkuussa Alicantessa järjestetään iso fiesta Les Fogueres de Sant Joan jota Airbnb-emäntä esitteli minulle kirjoista. Kävin myös pikkuruisessa museossa jossa tämän juhlan värikästä historiaa esitellään. Ehkä jonain juhannuksena takaisin siis!

Alicante8

Bongaa kissa!

AlicanteKissa

7 Kommentit »

Mitä ostin tammikuussa?

2018/02/img_9712.jpg

Aloitan uudelleen ostettujen tavaroiden seuraamisen, haluan nähdä mitä oikeasti ostan. Minulla on sellainen tunne, että en osta/ota suurinpiirtein ikinä koskaan milloinkaan mitään tavaraa kotiin, mutta viimeksi seurasin tätä muutaman kuukauden vuonna 2013! Kovin paljolta näyttävät nuo silloiset tammikuun rahasummat, että ehkä oikeasti olen asiassa edistynyt.

Aion toimia suurinpiirtein samalla tavalla, joten kopioin tekstit viiden vuoden takaa:

”Haluan päästä eroon turhasta tavarasta ja ostaa tietoisesti vähemmän, painon ollessa sekä sanoilla tietoisesti, että vähemmän. En pyri välttämättä ostamaan halvinta mahdollista, vaan haluan pohtia laatua, eettisyyttä ja ekologisuuttakin, vaikka en pidäkään itseäni mitenkään kamalan vastuullisena kuluttajana. Pyrin kuitenkin parempaan. En maksimoi kurjuutta, mutta en halua tehdä heräteostoksia enkä hankkia juurikaan tavaraa.

En siis seuraa ruokamenoja, enkä normiruokakaupasta ostamiani välttämättömyystarvikkeita, kuten pesuaineita, hammastahnaa, leivinpaperia ja sitä rataa.”

Lähes kaiken allekirjoitan edelleen, tosin olen päässyt vuosien varrella eroon hirveästä määrästä tavaraa plus pidän itseäni paljon vastuullisempana kuluttajana kuin viisi vuotta sitten. Tämä lause – ”En maksimoi kurjuutta, mutta en halua tehdä heräteostoksia enkä hankkia juurikaan tavaraa” – tuo minulle ihan mielettömän hyvän fiiliksen, koska se kertoo eniten siitä miten olen viidessä vuodessa päässyt siihen suuntaan mihin haluan mennä.

Tällä hetkellä ei tulisi mieleenkään sanoa että ostamisen vähentämisessä olisi kyse edes etäisesti kurjuuden maksimoinnista! Päinvastoin, koen eläväni kaikin puolin ihanampaa elämää nyt kun en osta niin paljon. Nautin siitä kun minun ei tarvitse lähteä alennusmyynteihin katsomaan onko siellä mitään, eikä tarjouksista tule sellainen olo, että tuo juttu pitää saada. Uskallan väittää että ostan tavaraa tietoisesti harkiten ja hyvin vähän, enkä tee heräteostoja.

Rahankulutusfilosofiani on siis, että käytän rahaa mieluummin tekemiseen, elämyksiin ja palveluihin kuin tavaraan. En edelleenkään raportoi ruokaostoksia ynnä hammastahnoja, paitsi jos ostan jotain kosmetiikkaa tms. silloin kun entinen ei ole loppu. En myöskään raportoi junalippuja, leffalippuja, mitään palveluita ym. koska niihin rahan käyttäminen on suotavaa. Seuraan niitä kyllä itse ja saatan jonkun sanasen täälläkin blogissa sanoa.

Tavarafilosofiani puolestaan on ollut jo kauan sellainen, että jokaista kotiin kantamaani (ostettua/otettua/saatua) tavaraa kohti kierrätän/hävitän vähintään kaksi samasta tavarakategoriasta. Olen huomannut että tämä nostaa kummasti kynnystä ostaa mitään, kun vastaavasti pitää löytyä kaksi pois laitettavaa! Tarkoitus kun on edelleen vähentää.

Tammikuussa tavaraa tuli taloon:

  • Sain joululahjaksi ihanalta ystävältä ihanan soljen. Hävitin viisi aikansa elänyttä (kulunutta, kamalaa :D ) kaulariipusta, joita en ole pitänyt vuosiin.
  • Tilasin kissanhiekkaa ja samalla käytin bonuspisteitä kahteen kissanleluun (ilmaiseen siis). Laitoin siitä hyvästä roskiin neljä huonoa vanhaa lelua.
  • Keittiön sälekaihdin ja repun vetoketju menivät rikki. Sain uudet osat ilmaiseksi (sälekaihdinnarua sekä vetoketjun).
  • Kävin tammi-helmikuun vaihteessa Espanjassa lomareissulla, kirjoitan reissusta lisää myöhemmin. Ostin sieltä 4 kirjaa kielenopiskeluun, mikä oli suunniteltu juttu, tästäkin lisää myöhemmin. Siitä hyvästä vein 13 kirjaa Konttiin, eikä ollut enää ihan helppoa valita noita! Kirjoistakin on kirjoittamista myöhemmin…
  • Espanjasta löysin myös kynän jonka sisälle laitetaan mustepatruuna, on ollut tarkoitus ostaa sellainen jo pitkään, mutta unohdin viimeksi Ranskanreissulla etsiä. Minulla on kauniita erivärisiä musteita Ranskassa asumisen ajoilta mutta kynät eivät enää toimineet ja tykkään kovasti kirjoittaa tuollaisella mustekynällä. Laitoin roskiin ne kaksi toimimatonta mustekynää + kaksi muuta mainoskynää.
  • Ostin reissusta myös neljät sukat, kun löysin hyviä ja halvalla. Laitoin roskiin huonoja/rikkinäisiä sukkia/alusvaatteita 11 kappaletta. Voi että niitäkin vielä löytyi…
  • Ostin yhden jääkaappimagneetin + sain lahjaksi toisen. Vein Konttiin 4 magneettia.
  • Yhdestä museosta sain ilmaisen muistivihkon, laitoin roskiin 3 puoliksi käytettyä jotka ovat vain pyörineet laatikon pohjalla vuosia…

Muuta tavaraa en tammikuussa ostanut, en tällä kertaa edes muuta päivittäistavaraa kuin uuden kasvovesipullon koska entinen loppuu just. Kirjaan kaikki ylös itselleni vihkoon pitkin kuuta sitä mukaa kun ostan jotain, koska kuun lopussa ostoksia ei takuulla muista. Yhteensä tavaroihin käytin tammikuussa 78,90 euroa joista suurin osa (50,24 euroa) meni noihin espanjankirjoihin.

Innostuuko kukaan kaverina seurailemaan ostoksia jollain itselle sopivalla tavalla tänä vuonna?

6 Kommentit »

Eläimiä Pakistanin teillä

PakistanVuohi

Reissusta on jo vierähtänyt aikaa, hups hups ja oho, mutta kuvia riittää! Yritän jakaa näitä jotenkin järkevästi ryhmiin, että kirjoituksiinkin tulisi jotain järkeä ja selkeyttä. Ihana palata tunnelmiin aina kuvien selailun myötä.

Olen nyt muokkaillut muutamia kuvia Pakistanin liikenteestä, tähän ekaan kirjoitukseen päätin kasata eläimiä. Niitä näkyi liikenteessä ihan koko ajan – sekä maaseudulla että kaupungeissa. Aaseja, puhveleita, lehmiä ja vuohia pääasiassa. Eikä ihme, esimerkiksi puhveleita maassa on ainakin 30 miljoonaa ja vuohia yli 50 miljoonaa. Yläkuvan vuohi tuijotteli meitä Multanin vanhassa kaupungissa ihan kadun reunassa.

Liikenne kaikkineen oli sellainen sekamelska että ikipäivänä en auton rattiin Pakistanissa tarttuisi. Oli ihana istua takapenkillä ja katsella ympärilleen ja ihmetellä! Hetkittäin täytyi tosin tietoisesti hätistää pelko ja ajatella että mitään en kuitenkaan voi tehdä, joten on parasta nauttia vaan.

PakistanAasi1

Eurooppalaisin silmin katsottuna vaaralliseksi liikenteen Pakistanissa tekee se, että samoja teitä käyttävät sikinsokin ihan kaikenlaiset kulkijat ja niitä kulkijoita on paljon. Nopeudet ovat hyvin, hyvin eri suuruisia, mikä aiheuttaa vaaratilanteita koko ajan. Teillä kulkee ja kuljetetaan kaikkea mitä ikinä kuvitella saattaa – ja enemmänkin. Kuormat ovat joskus valtavan kokoisia ja omituisen muotoisia. Kummasti kaikki kuitenkin tietävät oman paikkansa ja osaavat väistellä ja antaa tietä, taitavia ja kaaokseen tottuneita kuskeja ovat!

Näistä kuvista välittyy kuitenkin hyvin rauhallinen tunnelma, mikä on todenmukainenkin kyllä. Osaksi johtuu siitä, että esimerkiksi nämä seuraavat kuvat on otettu suuren, uuden, aidatun ja kalliin asuinalueen sisäpuolelta. Sinne pääsy on rajoitettu ja valvottu ja liikennettä on hirveän vähän. Alueelle rakennettiin lisää taloja ja aasien vetämillä kärryillä kuljetettiin muun muassa rakennustarvikkeita. Yläpuolella oleva aasikuva puolestaan on otettu maaseudulla pienellä tiellä.

PakistanAasi2Lahi

PakistanAasi3

PakistanAasi4

PakistanLiikenneYlhaalta2Aasi

En nähnyt reissulla kuin pienen palan Pakistania, ainoastaan Faisalabadia ja Multania ympäröivää Punjabin maakuntaa, että siinä mielessä en oikeastaan voi edes puhua ”Pakistanin” liikenteestä. Maassa on niin paljon jättimäisiä eroja monella tapaa. On lumihuippuvuoria pohjoisessa, vihreää maatalousmaata Punjabissa suurten jokien suistoissa ja meren rantaa ja aavikoitakin. On teollistuneita kaupunkeja ja vehreää maaseutua, mielettömän rikkaita ihmisiä ja käsittämättömän köyhiä…

Luonnollisesti tämä kaikki näkyy kulkiessa ja liikenteessäkin. Osa teistä oli todella hyväkuntoisia, kuten tällaiset rikkaiden asuinalueiden sisäpuolella olevat tai uudemmat hienot moottoritiet koristeltuine siltoineen ja ramppeineen. Maaseudulla puolestaan kylien välillä osa teistä oli pölyäviä hiekkateitä ja kaikkialle ei autolla ole menemistä.

Laitan lisää kuvia liikenteestä pian. Ne sentään on jo valmiiksi muokattu ja järjestelty, että oikeasti pian!

PakistanLiikenne2

PakistanLiikenne4

Jätä kommentti »

Free the birds – hyviä tekoja

Linnut1

.

Linnut2

.

Linnut3

.

Linnut4

.

.

.

.

.

PS. Minulla on jälleen läppäri, mikä ihana, ihana asia!

Kirjoitanhan taas pian? Kirjoitan.

Jätä kommentti »

Shrine


ShrineEka

Shrinet, eli pyhäköt tai pyhätöt ovat Pakistanissa hyvin yleisiä. Niitä tuntuu olevan joka mutkan takana — suuria ja pieniä, kaupungeissa ja maaseudulla pienissäkin kylissä. Ne on yleensä rakennettu pyhimysten haudoiksi ja muistoksi.

Shrinet ovat mielenkiintoinen ilmiö, jota on vaikea selittää yhdessä pienessä matkakertomuksen osassa. Ne ovat sekoitus islamia, spiritualismia (suufilaisuus) ja kansanperinnettä. Islam on Pakistanissa varsin monimuotoista ja shrinet ovat hyvin suosittuja tavallisten muslimien keskuudessa, varsinkin maaseudulla. 

Jossakin lukemassani artikkelissa Pakistanin muslimit jaettiin moskeijoiden muslimeihin ja pyhäkköjen muslimeihin. Tällainen jako pitänee osittain paikkaansa, mutta samat ihmiset voivat käydä molemmissa. Pyhimyksiä rukoillaan ja heidän ajatellaan olevan välikappaleita Jumalan ja ihmisen välillä.

Shrine

Shrine2

Kävimme kahdessa eri shrinessa. Näissä pienissä on ihanan rauhallinen ja hiljainen tunnelma, eikä paljonkaan ihmisiä. Multanissa näin valtavan suuren shrinen ulkopuolelta ja turvatoimet ja väentungos oli jotain aivan toista. 

Tämä kaunis shrine on hyvin lähellä miehen kotikylää ja näkyy heidän kotinsa katolle iltavalaistuksessa kauniisti. Nuo valoköynnökset näkyvät päiväkuvissakin. Ihan parhaita hetkiä reissussa oli istua siellä kodin katolla pimeässä illassa, kuunnella limittäisiä rukouskutsuja, azaan, lähistön moskeijoista ja sitten heinäsirkkojen siritystä ja sakaalien huutoa.

Pyhäkkö on rakennettu 1900-luvun alussa. Tänne on haudattu pyhimyssisarukset, nainen ja mies.

Yogi2

Yogi

Kuvan mies, yogi, on asunut ja pitänyt huolta shrinesta vuosikymmeniä. Hän on hylännyt tavanomaisemman elämäntyylin ja on omistautunut paikalle. Hän huolehtii myös paikan eläimistä, puhveleista ja muista. Shrinessa oleskelee myös muita ihmisiä, tämä on tavallinen käytäntö.

ShrineInside

ShrineInside2

ShrineDetail

Tykkään näistä geometrisista koristeista ja kauniista kirjaimista, joita on kaikkialla. Pakistanissa puhutaan virallisena kielenä urdua, mutta nämä koristeelliset kalligrafiset tekstit ovat pätkiä Koraanista arabiaksi. Tykkään myös noista väreistä! Kauheasti kaipaan värejä tämän pitkän valkoisen ja hajuttoman talven jälkeen. Oli ihana kun joka puolella oli valtavasti väriä ja koristeita.

ShrineInside5

Tässä on hauta shrinen sisällä. Sen ääreen ihmiset pysähtyvät hetkeksi rukoilemaan.

ShrineDoor

ShrineDoor2

ShrineDetail2

Aiemmin vanhoina hyvinä aikoina kiertävä tivoli tuli tämän shrinen maille. Tapahtuma, ors, oli joka vuosi vehnänkorjuun jälkeen kesäkuussa. Se kesti kolme päivää ja oli tärkeä huvi ihmisille, kun maalla ei juuri muita huvituksia ollut. Tivolin mukana saapui myös sirkus ja kansanmusiikin esittäjiä sekä monenlaisia kauppiaita. Ihmisillä maalla on noista tivoliajoista hyviä ja nostalgisia muistoja.

ShrineWindow2

ShrineWindow1

ShrineWindow3

Aika pitkään jaksaisin tuijotella näitä haalentuneita, aikaa nähneitä yksityiskohtia.

ShrineMosque

Shrinen alueella on myös moskeija ja niitä puhveleita.

Pihvelit

ShrineDrummer

Rumpu, dhol, on hyvin ikoninen ja merkittävä soitin shrineissa. Sitä soitetaan erityisesti torstaisin, mutta myös muulloin. Tämä rumpali soitti sitä aina välillä. Ennen dholin soittajat siirtyivät vehnänkorjuun aikaan pellolta pellolle puimakoneen perässä, nykyään vähemmän. Rummun soittamisella juhlistettiin sadonkorjuuta.

ShrineTop

Shrine1

ShrineJuttu

Torstai on siis tärkein päivä pyhäköissä. Ihmiset tulevat erityisesti torstaisin tuomaan öljyä näihin lamppuihin, sytyttämään ne. Sitten he rukoilevat, tai esittävät toiveita pyhimyksille.

Pyhäkköjen perimmäinen viesti on rauha ja rauhanomainen elo ihmisten kesken, yli kaikkien rajojen. Jokainen on tervetullut shrineen, myös naiset. Ketään ei käännytetä shrinesta pois, se on tärkeä periaate. Tämä asenne huokuikin noista paikoista, olivat äärettömän rauhoittavia keitaita kaiken hektisyyden keskellä. 

Toisenkin shrine-kirjoituksen kuvat ovat jo valmiina, tulossa siis blogiin pian! Läppärini on jo korjaantunut (jee!), mutta saan sen kulkeutumaan tänne vasta myöhemmin, siksi näin hidas tahti reissukuvien julkaisussa. Tämä kaikki on tabletilla hitaampaa ja kuvankäsittely pitää tehdä toisaalla. Mutta pikkuhiljaa! Kaikki kuvat muuten klikkaantuvat isommiksi.

Jätä kommentti »

Matkalla Harappaan

MatkallaHarappaan2

Vain kuvia tänään kertomassa tarinaa.

MatkallaHarappaan3

MatkallaHarappaan4

Ei juurikaan kiire melkein kenelläkään.

MatkallaHarappaan1

Jätä kommentti »

Appelsiineja! Appelsiineja!


Appelsiineja1

Siis appelsiineja! Tätä odotin reissulta melkein eniten ja appelsiinit olivat yksi syy siihen, miksi reissasimme juuri tähän aikaan vuodesta Pakistaniin. Appelsiiniaika oli loppumaisillaan ja nämä viimeiset appelsiinit ovat tosi makeita ja hyviä.

Appelsiinipuutarha

Appelsiinipuita näkyi Faisalabadista Multaniin ajaessa joka paikassa. Osasta puista appelsiinit oli jo poimittu pois ja tähän puutarhaan osuimme juuri sopivasti – loppusadonkorjuu oli suunniteltu seuraavalle viikolle. Multan on muuten Pakistanin mangokaupunki, seuraava reissu on haaveissa tehdä mangoaikaan.

Paikallisilla jotka asuvat appelsiinialueilla on appelsiinien syömisestä samantapaisia muistoja lapsuudesta kuin meillä vaikkapa mansikoiden popsimisesta suoraan pellolta. Siellä kavereiden kanssa istuivat puiden juurella sopivan lämpiminä kevätpäivinä ja pitivät appelsiininsyöntibileitä.

Appelsiinipoika2

Appelsiinipuutarhoille voi pysähtyä noin vain. Tämäkin me vain bongattiin matkan varrelta. Paikallisetkin pysähtyvät näille ja usein tien varsilla puiden lähellä on pieni myyntipöytä joista appelsiineja voi ostaa.

Tämä ystävällinen nuori mies kertoili meille puutarhasta ja vei meidät parhaiden appelsiinipuiden luo maistelemaan. Hän oli vuokrannut koko puutarhan täksi satokaudeksi noin tuhannella eurolla. Appelsiiniaikaan hän poimii appelsiinit joka aamu ja vie ne läheiseen kaupunkiin tukkumarkkinoille, jossa hän myy ne päivän hintaan kauppiaille.

Appelsiineja2

Appelsiineja3

Oranssin ja vihreän yhdistelmä on vaan jotenkin niin kaunis! Oli myöhäinen iltapäivä kun Harappan jälkeen tähän pysähdyimme, niin että auringonvalo osui tosi nätisti puihin ja hedelmiin. Nämä appelsiinit olivat sellaisia keskikokoisia, jos vertaa Suomessa myytäviin. Ero on älyttömän hyvän maun lisäksi se, että näistä kuori lähtee tosi helposti käsin irti, kuten parhaista mandariineista täällä.

Me syötiin appelsiineja pellolla ja saatiin myös mukaan matkalle, eikä mies huolinut mitään maksua niistä. Ehdottomasti elämäni parhaat appelsiinit! En ole koskaan ennen syönyt appelsiineja suoraan puusta.

Appelsiiniteltta

Appelsiinipoika

Tässä teltta ja poseeraus pyssyn kanssa :) Alapuolella näkyy siis lintuja, korppeja nämä taisivat olla. Myös esimerkiksi papukaijat tykkäävät kuulemma appelsiineista ja ilmakivääri on lintujen pelottelemiseksi, eikä ampumiseksi. 

Korpit

Appelsiinipuutarha2

Venhapelto

Puutarhojen lähellä ja puiden allakin viljellään kaikenlaista, tässä puutarhassa oli alullaan maissia. Maissi oli yleinen näky Punjabin maaseudulla, kuten myös vehnä ja sokeriruoko. Riisiä siellä kasvatetaan yleisesti myös.

Reissun paras päivä siis! Muutenkin tuoreita hedelmiä ja vihanneksia syötiin paljon, porkkanoista meille puristettiin tuoremehua joka aamu. Mutta nämä appelsiinit! Ihania!

Jätä kommentti »