in angulo cum libro

Yksinkertaistan talon ja mielen nurkkauksia, että sinne jää tilaa minulle tärkeille asioille – kirjoittamiselle, lukemiselle, juoksulle, joogalle, käsitöille, kissoille, matkustamiselle ja ihmisille.

Sheikh Zayedin moskeija Abu Dhabissa

sheikhzayedmosque1

Tässä seuraavaa reissua suunnitellessa ja hihkuessa katseltiin vanhoja reissukuvia. Koska nurkassa oli kolmisen vuotta hiljaista, niin vähän viiveellä kirjoittelen pikkuhiljaa aiemmista matkoista.

sheikhzayedmosque2

Keväällä 2015 käytiin Dubaissa. Erinäisten lentokommellusten seurauksena istuin suunnitelmasta poiketen yksin taksissa matkalla Dubain lentokentältä hotelliin. Muistan ikuisesti sen tunteen kun väsyneenä katselin taksin ikkunasta ulos ja tuntui kuin olisin tipahtanut suoraan scifileffaan. Lasisia, kiiltäviä, ihmeellisen muotoisia korkeita taloja – olin niin ihmeissäni että tämänkin saan nähdä!

sheikhzayedmosque5

sheikhzayedmosque4

Ennen muita Dubain kuvia haluan kuitenkin näyttää nämä moskeijakuvat. Yksi päivä nimittäin vietettiin Abu Dhabissa, pääasiassa ihastellen tätä uskomattoman kaunista Sheikh Zayedin moskeijaa.

sheikhzayedmosque9

sheikhzayedmosque13

Moskeijan pääsalin villamatosta sanotaan että se on maailman suurin käsin solmittu matto. Muutakin mielenkiintoista tietoa moskeijan arkkitehtuurista löytyy esimerkiksi moskeijan nettisivulta.

sheikhzayedmosque11

sheikhzayedmosque10

Kauniita yksityiskohtia on niin valtavasti, että niitä ei meinaa käsittää. Klikkaamalla kaikki kuvat saa isommiksi, niin näkee vielä pikkuisen tarkempaan.

sheikhzayedmosque8

sheikhzayedmosque12

Saksalaisia kristallikruunuja ja voi ihanuus noita kattokuviota!

sheikhzayedmosque6

sheikhzayedmosque14

Lattia on marmoria ja nämä kukkaköynnökset on tehty erivärisistä kivistä. Hyvin lähellä piti käydä katsomassa ennenkuin tajusin että eivät ole maalauksia, vaan todellakin seinästä kohollaan olevia kiviä.

sheikhzayedmosque16

Kaiken ihastelemisen lisäksi otin ihan hirveästi kuvia. Vietimme moskeijassa ja sen ympärillä ulkona aikaa tuntitolkulla.

sheikhzayedmosque17

Tämä oli minusta kaunein näkymä, vesiallas ja heijastukset moskeijan yhdellä sivulla.

sheikhzayedmosque19

sheikhzayedmosque20

sheikhzayedmosque21

Jäimme odottamaan illan hämärtymistä ja moskeijan valaisemista. Odottaminen kannatti ehdottomasti, moskeijassa on erikoinen valaistussysteemi, joka heijastelee kuun vaiheita. Oli tosi tunnelmallista seurata miten auringonvalo väheni ja moskeijan valot syttyivät vaiheittain ja väritys vaihtui hiljalleen.

sheikhzayedmosque23

2 Kommentit »

Neljä tavista ulkoruokinnassa

 

Onpa ihana kirjoittaa pitkästä aikaa neljän taviksen illallisistakin! Tänä vuonna tulee kuusi vuotta täyteen tavistelua, ei meinaa käsittää. Kokoonnumme siis noin kerran kuussa ja kokkailemme vuoron perään toisillemme. En tiedä onko kukaan enää kärryillä monesko kerta meillä on menossa, mutta jossain viidenkymmenen tuntumassa mennään.

Kuukausi on nääs välillä pikkuisen pitkä, kun aikatauluja yritetään säätää, mutta väliäkö hällä! Tänään saatiin ulkonasyömiskierros loppuun, se taidettiin aloittaa viime kesänä. Seuraavaksi syödään herkkuja taas Murmelin luona.

Ja klik, klik, kuvateksteissä näkyy missä ollaan syöty tai ruokaa noudettu, jokainen on valinnut paikan omalla vuorollaan. Kaikki kuvat ovat nyt ihan kännykkäkuvia, en ole kameraa raahannut mukana. Illallisia näistä ei kyllä tainnut olla yksikään, vaan aamiaista, brunssia ja lounaita on nautittu.

Tänään ei tarttekaan enää syödä mitään, jos vaan sulattelisi kynttilänvalossa kaikessa rauhassa. Ihanaa loppiaista ihmiset!

 

2 Kommentit »

Paris! Marseille!

Olen niin onnellinen että olen päässyt Pariisiin ja Ranskaan vaikka kuinka monta kertaa, sen lisäksi että asuin siellä aikoinaan pari vuotta. Silloin sinne Pariisin kylkeen jäi puoli sydäntä ja kaikki on aina niin ihanan tuttua kun siellä käy.

Tämä viimeisin reissu tehtiin marras-joulukuun vaihteessa, maanantaista perjantaihin. Pariisiin pääsi halvalla, menopaluu Helsingistä alle satasen yhdeltä. Majoitus Airbnb:n kautta neljännessätoista arrondissementissa, Denfert-Rochereaun aukiolle pääsee kätevästi Orlybussilla.

Reissun tarkoitus oli lomailla, eli keskityttiin lähinnä syömään ja käveleskelemään ja ihastelemaan plus tsekkaamaan muutama nähtävyys. Syötiin muun muassa falafelia Marais’n juutalaiskorttelissa, perinteistä ranskalaista Les Invalidesin lähellä, pakistanilaista Montparnassella (ihanaa chaita pitää saada aina kun mahdollista…) ja tietysti croissantteja ja patonkia ja juustoja pilvin pimein. Yksi aiemmin hyväksi havaittu paikallinen jäi käymättä kun myöhästyttiin lounasajasta, mutta vinkiksi tähän sekin jos joku joskus tarttee. Laitoin linkit TripAdvisoriin, kun se vaan on niin kätevä reissatessa ruokapaikkoja etsiessä.

Aurinko paistoi joka päivä! En keskittynyt ollenkaan ottamaan kuvia, niinpä tässä vain muutamia tunnelmapaloja. Kliketiklik saa jokaisen isommaksi.

Keskiviikkona pistäydyttiin huippunopealla TGV-junalla Marseillessa (750 km, himpun verran yli kolme tuntia suuntaansa). Siellä oli kesä! Seitsemän tunnin täsmävisiitti, olipa hauskaa katsella maisemia junan ikkunasta (ja syödä…). Marseillessa en ole koskaan ennen käynyt, siellä nautittiin lämpimämmästä ja käveleskeltiin vanhassa Le Panierin kaupunginosassa…

…tsekattiin ne pari kirkkoa…

 

 

… ja istuttiin iltaa satamassa terassilla auringon laskiessa ja tietysti syötiin hyvin.

Marseille vaikutti ihanalta sekamelskalta, kaunis kaupunki jonne joskus mennään uudestaan.

marseillem

 

Jätä kommentti »

…ja sitten alkoi uusi vuosi

uudenvuodenruusumanteli

Rakastan uusia alkuja, uusia aamuja, uusia mahdollisuuksia ja niiden myötä saapuvia tai ainakin kuviteltuja uusia armoja ja armollisuuksia. Vuodenvaihteen tunnelmissa tsekkasin tämän blogin ainoita vuoden viimeisen ja ensimmäisen päivän kirjoituksia neljän vuoden takaa – se oli melkoinen mutkakurvimäen käännekohta.

Kaikkea sitä ihmisen elämässä onkin ehtinyt neljässä vuodessa tapahtua! Uusia opiskeluja kolmella alalla ja yksi uusi ammatti, kaksi uutta kotia, uusi töi, uusia ihmissuhteita ja ihan love actually, uusia kissoja, vanhoja kissoja sekä matkoja aika moneen uuteen maahan. Puhumattakaan kaikesta siitä, mitä muiden läheisten elämässä on samaan aikaan tapahtunut. Aika paljosta olen myös luopunut. Ei ihme jos joskus yöllä päässä surraa, eikä nukuta, vaikka kuinka joogaa.

Isoista muutoksista huolimatta elämä on kuitenkin tuntunut seesteiseltä ja oikeaan suuntaan virtaavalta. Uteliaana hyppäsin tähänkin uuteen vuoteen, niinkuin jokaiseen päivään. Ihan joka aamu ensimmäinen ajatus mielessä on että Hyvää huomenta uusi aamu! ja että Tähän saan taas herätä! On se suuri ihme että elämä jatkuu aina vaan ja sain taas uuden päivän.

En tykkää tehdä uudenvuodenlupauksia mutta tykkään miettiä mikä on tärkeää. Haluan keskittyä tärkeisiin asioihin tänäkin vuonna. Nämä listassa olevat eivät ole mitään minulle uusia juttuja ja se on minusta oikein. Tuntuisi oikeastaan hullulta jos nyt yhtäkkiä keksisin jonkun ihan uuden suunnan näitten vuosien ja pohdiskelujen jälkeen. Pitkäjänteisyyttä! Haaveita! Matkan varrelta poimitaan mukaan ne uudet asiat mitkä auttavat päämääriin pyrkimisessä ja jätetään pois kaikki turha.

  • Liikkuminen on normaalimpi olomuoto kuin paikallaan oleminen.
  • Liikkuminen ja syöminen tapahtuu ilman kelloa, mittareita tai kirjanpitoa. On tosi vapauttavaa opetella kuuntelemaan kehoaan, mieltään ja sieluaan, että mitäs ne juuri nyt tarvitsevatkaan voidakseen hyvin.
  • Aika ei ole minun. On vain aikaa, jota saan lahjaksi joka päivä ja joka on tarkoitus käyttää mahdollisimman hyvin.
  • Enemmän myötätuntoa kaikkea elollista kohtaan, siis myötätuntoa nainen!
  • Älä valita! Äläkä siis kertakaikkiaan valita.
  • En osta mitään. Eli ostan mahdollisimman vähän tavaraa. Mietin kenelle raha menee ja miten ostos maapalloon vaikuttaa.
  • Minä kirjoitan.
  • Hengitä, loista, anna!
  • Olen kiitollinen kaikesta, aina, koko ajan, joka päivä.

Palaan näihin vuoden mittaan ja kirjoitan auki mitä nämä eri asiat minulle merkitsevät ja miten niitä käytännössä toteutan.

Ihanaa tätä vuotta ihmiset! <3

 

 

 

3 Kommentit »

Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki

emmiitarantakudottujenkujienkaupunki

 

Luin tässä jouluhyssyssä kirjan. Emmi Itärannan ensimmäinen, Teemestarin kirja, on yksi lemppareitani ikinä. Ihastuin siinä jo kieleen, hän kirjoittaa niin kauniisti! Todella taitavaa ja vivahteikasta tekstiä. Emmi Itäranta on kirjoittanut molemmat kirjansa samanaikaisesti sekä suomeksi että englanniksi. Varasin juuri Teemestarin kirjan kirjastosta englanniksi, että saan maistella senkin.

Tässä toisessa, Kudottujen kujien kaupungissa, kieli on yhtä ihanaa. Monia lauseita makustelin yhä uudelleen ja uudelleen. Maailma on ihan eri eivätkä kirjat liity toisiinsa. Tässäkin kirjassa maailman piirteet aukaistaan lukijalle taitavasti ja itse tarina vie mennessään. Juuri tällaisiin kirjoihin tykkään uppoutua silloin tällöin. Molemmissa pohditaan ihmiskunnan ja yhteiskunnan ongelmia ja epäkohtia, mutta maailma jossa kaikki tapahtuu, ei ole tämä tuttu.

Hyvästit oli sanottu moneen kertaan, mutta aina haudattu toisiin sanoihin, eikä niitä lopulta ollut sanottu kertaakaan. Niin me tulemme tänne yhä uudelleen jäähyväiset askeliamme painaen. Ne ovat ikuisesti myöhässä ja poissa paikoiltaan: mennyt hetki, jota emme tunnistaneet silloin, kun se oli ulottuvilla, ja jonka aavetta emme siksi koskaan lakkaa kantamasta mukanamme.

PS. Kajaanin kaupunginteatteri esittää Teemestarin kirjaan pohjautuvaa näytelmää Veden muistista vielä helmi-maaliskuussa, kannattaa käydä katsomassa! Kävin tytön kanssa katsomassa näytelmän Kempeleessä marraskuussa kun olivat vierailulla. Ollaan siis molemmat luettu kirja ja tykättiin kovasti.

PPS. Sattumoisin osui juuri silmään Emmi Itärannan vuodenvaihteen kirjailijapuheenvuoro Helsingin sanomissa 30.12.16.

Jätä kommentti »

Joulu <3

piparijoulu1

Pipari

mantelijoulu1

Manteli

Täällä ollaan edelleen ihan joulutunnelmissa. Minä niin hirveästi rakastan joulunaikaa, aina vaan, joka vuosi! Tänä vuonna oikein ajatuksen kanssa mietin, mikä sen joulutunnelman tuo. En ole mikään jouluvalmistelija nimittäin, joka hulluna jouluksi etukäteen jotainmitään tekee.

Nyt kun katson ympärilleni tässä futonilla kirjoittaessa, niin se joulutunnelma istuu joulukuusessa, leijailee hämyisessä valaistuksessa, kynttilöissä, jouluvaloissa ja muissa ikkunakoristeissa. Ikkuna on kyllä koko vuoden lähes samanlainen, sitä reunustaa joukko jouluisia ja kesäisiä valoja sulassa sovussa kuivattujen kukkakimppujen ynnä muiden kanssa. Keittiön pöydälle on jäänyt pähkinöitä, suklaata, joulukukka-asetelma ja piparitalojen jämät. Itse rakennettiin piparipyramidi, jota vartioivat Stormtrooperit, kissa-armeija ja ewokit… Sälekaihdinten raosta vilkkuvat takapihalla männyssä valot.

Kuusen valot ja muutkin loistavat yötä päivää ja välillä nukutaan kuusen alla futonilla jos siltä tuntuu. Välillä saattaa olla töitä ja välillä heräillään hissukseen. Joulufiilis jatkuu tammikuuhun, just puhuttiin, että nuuttina aikaisintaan kuusi kannetaan pois. Ei ole mikään kiire siivota joulua jonnekin, töistäkin on tammikuussa paljon mukavampi tulla kotiin kun täällä odottaa joulukuusi ja rauhaisa tunnelma.

En oikeasti ymmärrä joulustressiä eikä joulun tarvitse olla minulle mitenkään valmis etukäteen. Leivon vaikka joulupäivänä jos huvittaa, siitähän se joulun tuoksu tulee. Vaikka tykkään perinteistäkin, niin esimerkiksi jouluruuat eivät ole sellaisia joiden pitäisi olla aina samat. Lempiruokia jokaiselle jouluna tietysti! Lahjojakin vähän, ajatuksella annettuja ja pääasiassa aineettomia. Jos ei tänä vuonna, niin ehkä seuraavana tai jollekin vaikka juhannuksena.

Tuntuu ikävältä lukea ja kuunnella kun ihmisillä on niin paljon kiirettä ja väsymystä joulun alla. Tämä levähtäminen on ihanaa, mutta ei joulunalusajan tai muun vuoden kiireen kustannuksella. Siksikin juuri mietin tänä vuonna mikä sen joulun tuo, koska arkeni olen jo melkoisen viipyileväksi muuttanut muulloinkin. Mutta viipyilevyys kuusentuoksussa on vielä ihanampaa.

piparijoulu2

Pipari

mantelijoulu2

Manteli

1 kommentti »