Nämä saat heittää roskiin tänään, osa 2

Tällaisena räntäsadepäivänä (!) leijuili mieleen, että tuleekohan joskus aika kun kotona on vain tarpeellisia, ihania, hyödyllisiä tavaroita. Siis sellainen, että ei ole enää yhtään mitään pois toivottavaa. Vai elääkö koti koko ajan niin että aina löytyy jotain?

Päätän uskoa että sekin aika tulee kun kaikki tavarat ovat just niitä jotka haluankin pitää. Koska uutta ei tule sisään juuri ollenkaan niin täytyyhän sen joskus tapahtua?

Olen tehnyt tätä matkaa minimalismiin nyt seitsemän vuotta. En todellakaan kertarysäyksellä, pikemminkin kliseisen hitaasti mutta varmasti. Nettikaupan varastonakin toimineesta lapsiperheellisestä omakotitalollisesta välivaiheitten kautta aikuisten kaksioon jossa kaikki on nyt ollut järjestyksessä jo pitkään eivätkä kaapit ole läheskään täynnä. Hetkeäkään en ole epäröinyt etteikö tämä olisi oikea suunta.

En ole halunnut vastuuttomasti heittää tavaraa roskiin, mutta sitäkin olen tehnyt. Hyvähermoisina siivouspäivinä – mitä onneksi on ollut enemmän kuin niitä toisia – yritän keksiä tavaroille ansaitun vanhainkodin tai hautausmaan. Myyn mitä pystyn, vien Konttiin minkä katson jälleenmyyntikelpoiseksi, lahjoitan parempaan kotiin, kierrätän roskat. Sitten kun ne hermot lopulta menee, niin pakkaan mustaan roskapussiin ja vien tuohon polttokelpoisten jätteiden sammioon hyvällä omallatunnolla.

On kuitenkin juttuja, joita on vaikeampi haudata kuin niitä helppoja. Viime viikkojen siivoamisesta inspiroituneena ja jatkona ykkösosalle tämä. Eli jos yhtään siltä tuntuu niin nämä saat heittää roskiin tänään:

• Keskeneräiset käsityönalut, joista et tykkää, joita ei voi tai et halua purkaa ja joita et koskaan tee valmiiksi. Kokeile vaikka samalla miltä tuntuu leikata ristipistotyö tai aloitettu neule saksilla palasiksi, kiltille ihmiselle aika radikaali fiilis!
• Mytyssä olevat kirjontalangan loput.
• Vaihdoissa/lahjaksi saadut rumat käsityöt ihmisiltä joita et tunne. Myös ihmisiltä jotka tunnet.
• Vanhentunut tai paha ruoka jota et aio syödä. Myös pahanmakuinen tee, jonka olet saanut lahjaksi. Biojätteeseen sentään.
• Epäonnistuneet paperikuvat lapsista(kin). Tärähtäneet ja ylivalottuneet. Viisi samanlaista ylijäänyttä pientä koulukuvaa joissa lapsi suloisesti hymyilee. Se että laitat lapsen valokuvan roskiin ei tarkoita että laitat lapsen roskiin, vaikka siltä joskus tuntuukin.
• Lasten 15 vuotta sitten aloittamat ristipistotyöt, joista edes lapsi ei tiedä mitä niistä oli tarkoitus tulla.
• Kaikki mikä on rikki.
• Kaikki mistä et tiedä mikä se on. Vaikka se sitten myöhemmin paljastuisikin modeemin lisäantenniksi jonka kanssa modeemi olisi toiminut paremmin. Senkin päätöksen kanssa voi elää ja sille voi jopa nauraa.
• Rikkinäinen munakello, vaikka sillä on kissan naama. Kaikki muutkin turhat jutut jotka söpöllä naamallaan katsovat roskapussista. Jos et kykene tähän, niin vie äidille ja käske äitiä hävittämään. Äiti kykenee.
• Ja vimmatuksi lopuksi ykkösosasta kopioituna: Ihan kaiken mikä aiheuttaa huokauksen seuraavana päivänä. Sen jälkeen kun olet kantanut vaatteita Konttiin, lähettänyt myytyjä tavaroita postissa, lajitellut paperit, pahvit ja metallit. Jos pää meinaa levitä kun pitäisi vielä yksi kierrätysreissu tehdä, niin silloin saat länttäistä kaiken lopun muovipussiin ja viedä sekajätteeseen. Maapallo ei siihen kassilliseen kuole ja mielenterveytesi säilyy. Olet hyvä ihminen.

Maaliskuun ostokset ja otokset

(Isa Vautier: Le Temps nous égare -ristipistotyö, valmistui kauan sitten)

Ihanaa huhtikuu, kevät ja räystäältä tippuva vesi, ai että! Takapihalla on vielä sikapaljon lunta, mutta etupihalla on jo muutama neliömetri sulaa, siinä varaston oven vieressä mihin aurinko aina aamupäivisin paistaa. Toin varastosta pari kukkapurkkia sisälle ja iskin avocadon siemeniä multaan, saapa nähdä tapahtuuko ikinä mitään. Vuosikausiin minulla ei ole ollut sisällä viherkasveja, mutta nyt yhtäkkiä tuli olo että oispa kiva. Katsotaan kyllästynkö odottamaan itämistä jossain vaihessa vai mitä tapahtuu.

Maaliskuussa en hurjasti mitään ostellut tai otellut ylipäätään, mutta nämä tavarat:

• Ostin yhden kirjan lahjaksi Akateemisesta Hesan reissulla. Ihana erilainen lastenkirja, joka menee kummilapselle joululahjaksi. Maksoi 5 euroa, oli alennuskorissa alle puoleen hintaan. En juurikaan osta tavaralahjoja kenellekään, mutta listaan nyt nämäkin vähät tänä vuonna sitten, varsinkin kun tämä tulee marinoitumaan omassa hyllyssä jouluun asti.
• Sain ystävältä ilmaiseksi pimennysverhot makuuhuoneeseen sillä puheella, että jos ne eivät sovi, niin laitan kiertoon.
• Ostin kaksi kangaspalasta, yhteensä 30 euroa. Heräteostos siinä mielessä, että en ajatellut juuri nyt ostavani leggingseihin kangasta, vaan eksyin pop up -kangasmyymälään toisen kangastyypin kanssa. Vaarallista aina! No, toisaalta minulla on juuri piirretyt leggingsien kaavat eikä kangasta, niin ei ihan heräteostos, ajatuksissa on ollut. Enkä edes viitsi täällä kertoa vakikotikalsareidenhousujen tilasta mitään ääneen, että sanoisin että tarpeellinen ostos, vaikka en aikonutkaan vaatteita ostaa.

Siinä olivat maaliskuun tavaraostokset. Pari kukkaa ostin ja sain sisälle pääsiäiseksi, mutta en laske tavaroiksi kukkia, jotka ovat joko leikkokukkia tai myöhemmin pihalle istutettavia. Hesan reissulla teki niin mieli ostaa moooonta ranskan- tai enkunkielistä kirjaa! Mutta vastustin kiusausta ja hyvä niin. Pari kirjan nimeä on muistissa, josko ostaisin ne Kindleen luettavaksi jossain vaiheessa.

Myös joogafestareilta olisin voinut ostaa vaikka sun mitä. Siellä oli toistasataa näytteilleasettajaa, ihania joogavaatteita esimerkiksi pilvin pimein. Mutta kun nuo entiset ovat vielä justjust ehjät ja siistit, niin en ostanut. Sitä paitsi tuumaan josko tekisin itse nekin uudet joogahousut ja -puseron. Saisin ehkä ekologisimmat sillä tavalla.

Lopulta joogafestareilta ostin vain mustaa teetä Teemaan hyllystä. Hyvä musta tee on ollut ostoslistalla, kun Espanjasta ostamani on juotu loppuun, eikä kaapissa ollut enää kuin yhtä mustaa pussiteetä.

Että ei kai tässä, sama meno jatkuu mahdollisimman vähin ostoksin. Saatuja tavaroita on nyt vähän välitilassa, koska sain entisestä kodistani muutamia itse tekemiäni ristipistotauluja (kuvassa yksi) ja muuta. Kävin niitä jo läpi ja laitoin osan kiertoon ja osan roskiin ja osa on mietinnässä. Yksi ihana äidin ja isän tekemä ryijy päätynee seinälle. Miinuksella kuitenkin olen tavaran määrässä tässä kuussa reippaasti, myin esimerkiksi vieläkin ylimääräisiä käsityötarvikkeita ystäville ja Facebook-kirppiksellä ihan kivasti.

Huhtikuulle ei ole suuria ostosuunnitelmia, paitsi lupasin ommella surauttaa tytölle (ja itselle samalla) muutaman kestopussin hedelmille, eikä minulla ole siihen kangasta. Kesäkenkätilannetta tuumaan myös. Minulla ei ole yksiäkään umpinaisia kesäkenkiä jotka voisi tökätä avojalkaan, olen ne todennut kuitenkin kaikista käytännöllisimmiksi. Nyt talvella oli pakko nakata roskiin järkyttävän näköisiksi kulutetut kahdet samanlaiset pinkit Merrellin paljasjalkaballerinat, joita olen pitänyt vuosikaudet (6 vuotta) lähestulkoon ainoina kesäkenkinä! Olivat aivan loistavat, että jotain samantapaista on hakusessa. En taida osata olla pelkillä sandaaleilla koko kesää kuitenkaan, vaikka ensin ajattelin että pärjään. Katsotaan.

Oupsin jouluvaihto

Ei kuulemma riitä että täällä lukee että elossa ollaan jos ei muita elonmerkkejä näy. Joulu on kyllä semmoista aikaa, että viimeistään silloin blogikin herää eloon. Tarkoitus oli pitää joku järjestys näissä ristipistovaihdoissakin, mutta ihanasta synttärivaihdosta ei ollutkaan kuvia vielä, niin laitetaan nyt tämä ihana jouluvaihto ensin.

Ritva pisteli kauniin joulukoristeen ja lisäsi pakettiin kaikkea muutakin huippua. Mukia piti hetki tuijottaa, ennenkuin tajusin, että kuvahan on täältä. Pikkuisen ovat sisarukset tuosta kasvaneet! Ritva ompeli mukille mukinalusenkin, voi mikä kissa! Lisäksi sain pipareita ja piparimuotit, Tampereen tallipihalta suklaata ja teetä ja sydämenmuotoisen teesiivilän. Nam!

Ruusa tuli tarkastamaan paketin, melkoinen drama queen tämä tupsukorvainen prinsessa on. Kaunis kuin mikä ja tietää sen. Neiti käyttäytyy todella kissamaisesti, tulee silitettäväksi jos suvaitsee ja mököttää sujuvasti pitkään jos kaikki ei mene mielen mukaan.

Tasapuolisuuden nimissä alla tuore kuva Nikistä ja sitten vielä molemmista keittiön matolla. Nikki on oikea pehmokolli, sylivauva, joka tunkee syliin heti kun joku istahtaa hetkeksi paikoilleen. Toisin kuin siskonsa, Nikki ei välitä vähääkään siitä onko käytös kissamaista, pääasia että huolto pelaa.

Molemmat rakastavat ihmisiä ja nukkuvat sitä tyytyväisempinä ihmisten lähellä, mitä enemmän kotona on väkeä. Tottuivat ilmeisesti kesällä siihen, että täällä ravasi milloin kukakin ihana ihminen kissoja hoitamassa, kun me vakihoitajat ravattiin milloin missäkin reissussa. Tylsin asia maailmassa molempien mielestä on se, kun olen yksin kotona, eikä täällä tapahdu mitään jännittävää. Silloin raadellaan pöydälle unohtuneita leipäpusseja, varastetaan lankakeriä ja kiskotaan lattiakaivojen kannet irti…

Ai niin, jouluvaihdossa pistelin itse Marialle pikkuisen enkelin.

Wildflower Stitchery & More: Wish Upon a Star
JCS Christmas Ornaments 2008 -lehti
30 count pellava + DMC:n langat

Synttärivaihto Marjalle

Isa Vautierin malli kirjasta 35 Hornbooks

30 count pellava, DMC:n langat.

Jatketaanpa ristipistoilla. Marja vietti synttäreitään ikuisuus sitten ja toimitin silloin hänelle synttärivaihdon ensimmäisen osan. Tämä toinen osa pistelyineen olikin sitten ”pikkuisen” myöhässä… :) Asiassa nyt ei oikeasti ole kerrassaan mitään nauramista, mutta ehkä parempi nauraa kuin itkeä vaihdon myöhästymistä.

Joka tapauksessa Marja tykkäsi vaihdosta ja se on hyvä. Tätä oli kiva pistellä, Isa Vautierin mallit ovat aina mukavia. Viimeistelin pistelyn koristeeksi sydänneuloilla ja rusetilla.

Ristipistoja olen muutenkin tuuminut viime aikoina ja jopa saanut pistoja aikaan. Olen siivoillut ristipistovarastojani ja myynyt ylimääräisiä lehtiä ja malleja, niitä on vieläkin niin paljon. Sen lisäksi sain kuningasidean sisustamiseen liittyen, kuva tulee näytille takuulla kunhan pääsen tuumasta toimeen.

Aivan ihanista, kesäisistä säistä on täällä saatu nauttia, mahtavaa! Kiva ukkonenkin jytisi yhtenä iltana ja tänään mukava tuulenvire on vähän viilentänyt päivää. Kesä on ihana ♥

Tack!

Tänään se alkoi! Sekä lapsilla että itsellä, ♥ kesä ♥ loma ♥ . On toki vielä kouluhommia ja töitä pitkin kesää, mutta kouluun ei tarvitse mennä ja työt eivät tunnu työltä, eikä kumpaakaan ole joka päivä. Kesälomatunne jatkuu elokuulle asti, ihanaa!

Yhden lapsen yhden etapin päättyessä täytettiin yhteistuumin opettajalle sydämellinen kulho asiaankuuluvilla koristetyynyillä. Kulhoon laitettiin myös muuta täytettä, mutta tässä nämä ristipistoin tekemäni osat, kirjaimet vähän hassussa järjestyksessä tässä kuvassa.

Miten tämä kesä tuntuukin niin mielettömän ihanalta? Kesäkuu jo, enkä minä syksyihminen ole muistanut syksyä ajatella vielä ollenkaan. Tänään pääsen mereenkin ensimmäistä kertaa jäiden sulamisen jälkeen. Sitä ennen nostan jalat kohti kattoa ihanalla vihreällä sohvallani ja hengitän hetken.

Aurinkoista tätä päivää!

 

Late Adventures

Edellisen kirjoituksen metsäaukealla on nyt istuttu ja taivasteltu reilun kuukauden verran. Nostetaanpa siis jälleen purjeet ja lähdetään lempeiden kevättuulien saattelemana uusin voimin kohti tulevia seikkailuja! Venekuvat ovat Pariisista Bastillen aukion läheltä. Kivoja nimiä oli paateille annettu.

Meillä on kevät. Lumet ovat melkein kaikkialta sulaneet ja aurinko paistaa. Housunlahkeet on käännetty ja pinkit lempparikesäkengät kaivettu esiin. Puoleen vuoteen ei tarvitse sukkia vilkaistakaan, paitsi niitä villasukkia tietysti silloin tällöin sisällä.

Mainostan vielä ristipistoviikonloppua, eli viikon päästä saadaan Suomeen ristipistoyhdistys! Meitä on jo yli kaksikymmentä ihmisiä tulossa perustamiskokoukseen, mutta vielä mahtuu pari mattimyöhäistä mukaan, jos ei viikon päästä ole mitään tekemistä suunniteltuna :)

Aurinkoisia seikkailuja jokaiselle tänä viikonloppuna ja tuulta purjeisiin toivottelen Ylen viimevuotisen videon myötä – joka kerta yhtä ihana.

Pariisin käsityökauppoja

Kommenteissa kyseltiin vinkkejä Pariisin ristipistokaupoista ja olen monelle Pariisinkävijälle kirjoitellut sähköpostiakin näistä vuosien varrella, niinpä kasaan tähän kirjoitukseen infoa yhteen paikkaan. Tästä tulee iso pläjäys jota aion päivittää tulevaisuudessa, toivottavasti näistä on iloa ja hyötyä!

Jos haluaa lyödä sata kärpästä yhdellä iskulla, niin kannattaa lähteä vuosittain helmikuussa järjestettäville L’Aiguille en Fête -messuille. Ne ovat kaikelle kansalle tarkoitetut käsityömessut, jotka keskittyvät nimensä mukaisesti neulalla tai puikoilla – aiguille (sama sana ranskaksi) tehtäviin käsitöihin. Messuista voin tehdä joskus oman blogikirjoituksen, mutta siellä on paikalla sekä suunnitteljoita että kauppiaita myymässä malleja omilla osastoillaan. Suunnittelijat myös tähtäävät uusien mallien ja kirjojen julkaisujen ajankohdan messuille ja kirjoihin saa siellä tekijöiden omistuskirjoituksia.

Toiset vuosittain järjestettävät messut ovat Création & Savoir-Faire, jotka pidetään syksyisin marraskuussa. Jos menevät edelleen samalla systeemillä kuin jokunen vuosi sitten kun viimeksi kävin, niin siellä on myös paperiaskartelua, maalausta, helmijuttuja ja niin edelleen.

Kyllä Pariisista saa kassit täyteen ristipisto- ja käsityökamaa muulloinkin. Tämä lista ei ole millään muotoa täydellinen, mutta kerronpa suosikkikauppojani tässä ja linkkaan nettisivuille. Tein myös Googleen kartan näistä, auttaa hahmottamaan äkkiseltään missä sijaitsevat. Poimin tämän hetkiset aukioloajat kauppojen nettisivuilta tai Facebookista, mutta nämähän toki kannattaa tarkistaa ennen matkaan säntäämistä.

Ristipistokauppoja

Tyylikkäin ristipistokaupoista on La Croix & La Manière (36 rue de Faidherbe, 75011 Paris, avoinna ti-la klo 12-19). Etusivun kuvan punaisia nuolia klikkaamalla näkee lisäkuvia kaupasta. Tämän paikan on perustanut vuonna 1995 Monique Lyonnet, joka on myös julkaissut useita ristipistokirjoja. Kaupan tyylikkyys on ilmiselvä jatkumo Monique Lyonnet’n sisustusarkkitehdin koulutukselle ja uralle sisustuskankaiden parissa (mm. Laura Ashley ja Designers Guild). Monique Lyonnet perusti ensimmäisen kauppansa jo 80-luvulla. La Croix & La Maniére on oikea paikka jos etsii vaikkapa ihania pellavia tai pellavanauhoja.

Seuraavaksi on tietysti mainittava Cécile Vessière ja Le Bonheur des Dames. Tämä perheyritys myy ristipistotarvikkeita kahdessa osoitteessa. Lippulaivamyymälä sijaitsee vanhan rautatiemaasillan holveihin tehdyssä myymälärivistössä Le Viaduc des Arts (kuvassa), osoite 17 Avenue Daumesnil, 75012 Paris, avoinna ma-la klo 10.30-19. Pienempi kauppa puolestaan ei ympäristönsäkään puolesta kauneudessa häviä, osoite 8 Passage Verdeau, 75009 Paris, avoinna ma klo 11.30-14.00 ja 14.30 – 19.00, ti-la 10.30 – 14.00 ja 14.30 – 19.00. Molemmat myymälät myyvät firman omien mallien ja pakkausten lisäksi muita ristipistotarvikkeita. Passage Verdeau on yksi Pariisin pasaaseista, katetuista kauppakujista. Le Bonheur des Dames’n kauppaa vastapäätä siellä on nukkekoti-ihmisten Pain d’épices, jossa myydään myös kivoja leluja, vihkoja ja muuta.

Le Viaduc des Arts pitää siis sisällään erilaisia käsityöläiskauppoja, joissa meikäläisen budjetilla ja shoppailuinnolla on mukava lähinnä ikkunashoppailla. Bastillen alue on perinteisesti ollut käsityöläisten aluetta ja siellä on muutenkin sivukaduillakin jos sun vaikka mitä mielenkiintoista. Kannattaa lukea opaskirjoja tai selata nettiä jos tällaiset kiinnostavat! Sillan Bastillen puoleisesta päästä alkaa myös Promenade Plantée tai Coulée Verte, 5 km:n mittainen vihreä puistomainen jalankulkureitti. Sieltä minulla on muutama valokuva otettuna ja teen oman kirjoituksen jossain vaiheessa.

Ai niin, Bastillen aukiosta suoraan pohjoiseen lähtevän Boulevard Richard Lenoirin varrella järjestetään Marché Arts et Création Bastille, jossa eri alojen käsityöläiset myyvät tuotteitaan joka lauantai klo 10-19. Kävimme siellä nyt tällä viimeisimmällä reissulla ja kylmästä säästä huolimatta myyjiä oli useita kymmeniä. Jututin yhtä korujen tekijää ja hän kertoi että osalla myyjistä on vakipaikat, osalla ei. Luonnollisesti mitä kauniimpi sää on, niin sitä useampia myyjiä paikalle tulee, kesällä kuulemma meno on paljon vilkkaampaa. Myytävänä oli kaikenlaista kivannäköistä käsintehtyä – maalauksia, kortteja, koruja, vöitä, vaatteita ja niin pois päin.

Mutta takaisin ristipistokauppoihin! Arvasin, että tämä teksti tulee rönsyilemään, mutta ehkä Pariisiin matkaajaa kiinnostaa kaikki muukin tällainen :)

Le Comptoir (26 rue Cadet, 75009 Paris, avoinna ma klo 14.30 – 19.00, ti – to 11.00 – 14.00 ja 14.30 – 19.00, pe 11.00 – 14.00 ja 14.30 – 18.30 sekä la 11.00 – 14.00 ja 14.30 – 19.00 ) on pikkupikkuputiikki jossa tykkään myös käydä. Kaupassa on myytävänä myös amerikkalaisia malleja sekä ristipistotarvikkeiden lisäksi neulelankoja. Tämä kauppa on lähellä Le Bonheur des Damesin Passage Verdeaun myymälää, että samalla reissulla voi katsastaa molemmat.

Des fils et une Aiguille -putiikissa (1 rue Chabanais, 75002 Paris, avoinna ma-la klo 10.30 – 18.30, paitsi to pitempään 12.00 – 20.00) olen käynyt viimeksi niin kauan sitten, että en oikein muista koko kauppaa, mutta paljon sielläkin näkyy tavaraa olevan.

Bleu de Chinen myymälään asti en ole vielä koskaan pääsyt, mutta se sijaitsee osoitteessa 9 rue Marsoulan, 75012 Paris. Nettisivua ei ilmeisesti ole, mutta kuvia löytyy ainakin Moulinetten blogista.

La Boutique Modes et Travaux (10, rue de la Pépinière, 75008 Paris) on muistaakseni edellisiin verrattuna aika iso kooltaan ja sieltä löytyy paljon muutakin kuin ristipistotavaraa. En ole varma, mutta oletan että myymälä on syntynyt samannimisen lehden ympärille. En löytänyt äkkiseltään aukioloaikoja ja olen käynyt tuolla viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, että en mene vannomaan onko kauppa vielä olemassa. Ristipistotavara siellä ei ollut niin täysin minuun makuuni, että en varmaan tule käymäänkään enää, koska muitakin kauppoja on.

Edesmennyttä De fil en aiguille -lehteä maineikkaasti luotsanneet Sophie Bester ja Judith Dessons avasivat Pariisiin ristipistokaupan Les Brodeuses Parisiennes (1 rue François de Neufchâteau, 75011 Paris, avoinna ke-pe klo 13-18, sekä joinakin lauantaina 14-18, päivät löytyvät nettisivulta). Sinnekään en ole noiden aukioloaikojen takia vielä ehtinyt, mutta näyttää lupaavalta. Suunnittelijat julkaisevat mallejaan nykyään Création Point de Croix -lehdessä ja heidän putiikissaan näyttää olevan myynnissä tarvikepakkauksia lehdessä julkaistuihin malleihin.

Kankaita

Mitään kattavaa luetteloa Pariisin kangaskaupoista minulla ei ole, mutta epäilemättä suurin ja kaunein on Montmartrella sijaitseva kuusikerroksinen Dreyfus Déballage du Marché Saint Pierre (2, rue Charles Nodier, 75018 Paris, avoinna ma-pe klo 10.00 – 18.30, la 10.00-19.00). Eri kerroksista löytyy erilaisia kankaita laidasta laitaan, erityisesti kannattaa tsekata alakerran tarjouskankaat. Sieltä olen ostanut eurolla-parilla kankaita ihaniin lastenvaatteisiin ja myös sisustukseen. Ylemmistä kerroksista olen löytänyt ristipistopellavaakin joskus. Lauantaisin kauppa on aika täyteen ammuttu, mutta myyjiäkin on paljon. Ostokset maksetaan aina samaan kerrokseen ja pakataan kassalla Amelie-leffassakin vilahtaneeseen siniseen muovikassiin.

Tien toiselta puolelta löytyy Tissus Reine (5, place St Pierre, 75018 Paris, avoinna ma klo 14.00 – 18.30, ti-pe 9.30 – 18.30, la 9.45 – 19.00). Kauppa on vähän pienempi kuin naapurinsa, mutta useampi kerrosta tästäkin löytyy. Tässä kaupassa kannattaa käydä ihastelemassa pöytien päällä poseeraavia minikokoisia mallinukkeja, jotka on puettu kaupan kankaista ommeltuihin vaatteisiin.

Kortteli näiden kauppojen takana on täynnä pieniä kangaskauppoja, jotka ovat erikoistuneet mikä mihinkin. Ostin aikoinaan karnevaalikankaita myyvästä kaupasta harlekiinikuvioista kangasta, josta tein lapselle pellepuvun koulun karnevaaleihin. Tästä tulee aina mieleen kaupan miesmyyjä (näissä kangaskaupoissa on muuten paljon miesmyyjiä), joka tunnisti pankkikortistani sukunimestä minut suomalaiseksi. Hänellä oli aikoinaan ollut suomalainen tyttöystävä, jonka sukunimi muistutti omaani. Sain kuulla koko stoorin, Viking Linestä ja suhteen kariutumisesta, enkä onneksi enää muista puoliakaan :D

Neulelankoja

Neulelankoja Pariisista löytyy nykyään monesta paikasta, mutta La Droguerie (9 rue Jour, 75001 Paris, ma klo 14.00 – 18.45, ti-la 10.30 – 18.45) minulla tulee aina ensimmäisenä mieleen. Siellä on kuitenkin ehkä enemmän helmiä ja muuta sen semmoista. Le Bon Marchén tavaratalossa heillä on myös pieni osasto, jossa neulelankoja on käsittääkseni parempi valikoima.

10 vuotta sitten Ranskasta oli vaikea löytää villalankaa, tuntui että kaikki langat ovat jotain akryylisekoitteita. La Drogueriesta löysin silloin ihanaa villaa murretuissa sävyissä, josta kudoin piiiitkän kaulahuivin, joka on edelleen käytössä. Nyt Pariisiin on tullut uusia neulelankakauppoja, esimerkiksi tämä, joka tosin minulla on tsekkaamatta:

L’Oisive Thé (10, rue de la Butte aux Cailles tai 1, rue Jean Marie Jego, 75013 Paris, avoinna ti-to ja su klo 12-19 ja pe-la 12-20) vaikuttaa ehdottomasti käymisen arvoiselta paikalta. Lankojen lisäksi sieltä saa lounasta (viikonloppuna brunssi), teetä, leivonnaisia ja niin edelleen. Kaupassa järkätään myös TricoThé -neulekokoontumisia, joihin ilmoittaudutaan kaupan Ravelry-ryhmän kautta.

Phildar-ketjukin näyttää olevan vielä hengissä, en ole myymälöissä vieraillut vuosikausiin, mutta Ranskassa asuessa yksi oli nurkan takana.

Nappeja ja muuta

Nappeja ja nauhoja saa varmasti tsiljoonasta kaupasta, mutta L’Entrée des Fournisseurs (8 rue des Francs Bourgeois, 75003 Paris (sisäpihalla), avoinna ma-la klo 10.30 – 19.00) on yksi kauneimmista. Siellä on hyvin paljon ihania nappeja!

Au Petit Bonheur de la Chance (13 rue Saint Paul, 75004 Paris, avoinna ke-su klo 11 – 13 ja 14.30-18.30) on pienenpieni kauppa jossa on kaikkea vanhaa, myös vähän pitsejä, nappeja ja sen semmoista. Sieltä ostimme tyttären kanssa kerran pari vanhaa kouluvihkoa Ranskan vihkoiksi. Bongasin kaupan joskus jostain blogista, ehkä täältä.

Siinäpä ne!

Joku minulla oli vielä mielessä, mutta en nyt muista… Päivitän tätä listaa sitä mukaa kun hoksaan kauppoja ja kertokaa myös omia suosikkejanne kommenteissa, niin lisäilen tänne. Kertokaa myös jos hoksaatte virheitä!

Tuhannesti kiitoksia kaikista kommenteista! Laahaan vähän jäljessä niihin vastaamisessa, mutta aikomus on paneutua niihin ja tähän blogiin paremmin lähiaikoina. Ihanaa aurinkoista sunnuntai-iltaa!

Vielä kerran jouluihanuuksia

Vielä ei ole myöhäistä puhua joulusta, eihän? Olen ollut aivan käsittämättömän saamaton näiden Virpiltä saamieni ihanuuksien kuvaamisessa. Sitten kun sain aikaan ottaa kuvia, niin niistä tuli aina huonoja, mutta nyt en anna sen enää häiritä. Katsokaa kuvien laadun ohi ja ihailkaa upeita töitä jotka sain Virpiltä joulukalenterissa!

En tunne ketään toista pistelijää, joka pistelee yhtä hillitöntä vauhtia kuin Virpi. Eikä tämä ole edes ensimmäinen kerta kun olen Virpiltä saanut ihania pistelyitä. Sain siis tuon joulutyynyn (joka on iso!) ja joulusukan (jossa myös on tsiljoona pistoa!) ja sitten alapuolella olevat meriaiheiset taulut. Virpi oli ne tuonne merivessan seinälle suunnitellut ja siellä ovatkin jo. Joulupistelyt löysivät tietysti paikkansa joulukuistilta. Pikkuruinen lumiukko ei itse asiassa tullut joulukalenterista, vaan sain sen Virpiltä kiitokseksi autokyydistä ristipistotapaamiseen. Ihana kiitos vaikkakaan matka ei montaa kilometriä ollut, että ei olisi tosiaankaan tarvinnut mitään.

Kiitos Virpi hirveän paljon vielä tätäkin kautta, tuo teidän joulukalenteri oli mahtava! En nyt mene vannomaan että olenko kaikista teidän tekemistä joulukalenteri-ihanuuksista laittanut kuvan blogiin, ainakin Murmelin tekemät herkut katosivat parempiin suihin yleensä ennen kuvaamista :)

Alimpana vielä AaHRH:n tilanne tällä hetkellä. Pikkuisen on edistynyt tämänkin viikon aikana. Viikkoon on mahtunut monenlaista touhua ja hyvin vähän olen pistellyt. Nyt on kuitenkin viikon paras ilta ja viikonloppu aloitettu perinteisesti juoksulla ja jokipulahduksella. Ihanaa viikonloppua!

Sämpylöitä rutiinilla ja AaHRH

Hmm, kuva ei ole kaunis, minulla on edelleen joku asennevamma ruokakuvien ottamista kohtaan. Itse sämpylätkään eivät ole kovin kauniita, mutta hyviä ja tuoreita ja pehmeitä ulkonäöstä huolimatta!

Olen kehittänyt sämpylöiden leipomisesta rutiinin itselleni, niinpä meillä syödään nykyään noin joka toinen aamu tuoreita sämpylöitä, arkiaamuina hyvissä ajoin ennen seitsemää. Vaikka en hirveästi välttämättä liputa asioiden nopeasti tekemisen puolesta, niin sämpylöiden tekemisen olen lähes kellottanut – se vie reilut viisitoista minuuttia tehokasta työaikaa. Huvinsa kullakin :)

Asiaa tietysti auttaa että nousen normaalistikin vähintään tuntia ennen kuin sämpylöiden pitää olla korissa. Pari muutakin käytännön juttua ovat tehneet sämpylöiden leipomisesta aamurutiinin. Tämä voi olla selvää pässinlihaa teille muille, mutta kerronpa silti.

• Välttämättömyyksiä minulle ovat pomminvarma ohje sekä pysyvä (mutta FIFO-periaatteella vaihtuva) tuorehiivavarasto jääkaapissa.
• Ruokapöydän ääressä hiiva murusiksi isoon muovikulhoon, maito juuri sopivan kokoisessa murokulhossa mikroon puoleksitoista minuutiksi.
• Siinä ajassa ehtii nostaa pöydälle suolan, sokerin, leseet, hiutaleet ja jauhot, viedä maitopurkin takaisin jääkaappiin ja ottaa sieltä juoksevan Becelin.
• Maito, suola, sokeri, desi leseitä, kaksi hiutaleita, kolme sämpyläjauhoja. Sekaisin lusikalla. Ruutaus Beceliä pullosta sekaan ja sitten vielä vajaa toinen mokoma hiivaleipäjauhoja tai sämpyläjauhoja tai jotain ja jälleen sekaisin lusikalla. Löysä taikina!
• Kulho sivupöydälle liinan alle ja Becel jääkaappiin ja jauhot takaisin kaappiin paitsi leipomista varten hiivaleipäjauhot jätetään pöydälle. Ruokapöydän pyyhkiminen ja tsadaa, 10 minuuttia tehokasta työaikaa on mennyt siitä kun kännykkä herätti.
• Sitten onkin vajaat puoli tuntia aikaa vaikkapa lukea kirjaa tai venytellä.
• Uuni päälle, puolet taikinasta veitsellä kulhosta ulos leipomista varten varatulle auringonkeltaiselle alustalle ja eikun sämpylöiksi. Toinen puoli samalla tavalla ja sämpylät liinan alle pellille kohoamaan siksi aikaa kun uuni lämpenee loppuun. Viisi minuuttia tehokasta työaikaa ja juuri tämän takia niistä ei tule kovin kauniita.
• Sämpylät uuniin kymmeneksi minuutiksi, auringonkeltaisen alustan pesu käsin, muut astiat koneeseen, sivupöydän pyyhintä ja loput syöjät sängyistä ylös. Leipomissotkut on hävitetty ja sämpylät paistettu siinä vaiheessa kun kaikki ovat keittiössä.

Ah kun joskus on niin hauskaa olla tehokas. Ehdotuksia prosessin kehittämiseksi vastaanotetaan!

x x x x x

Saaran innoittamana kaivoin Autumn at Hawk Run Hollow -mallin esille ja jatkoin tänään pistelyä. Teen tätä Floballe yhden yli DMC:n langoilla, tosin yksi erikoislanka tähän tarvittaisiin jota minulla ei ole, mutta keksin ehkä jotain korvaavaa tilalle. Ihan niin paljon en ollut tätä tehnyt kuin mitä muistelin, hah, mutta siitä se pikkuhiljaa.

Kiitos tuhannesti kaikille ihanaakin ihanimmista pussukkakommenteista! Ompelukoneen kanssa pärjää kyllä kun tekee kaiken päinvastoin kuin sämpylöitä leipoessa. Rauhassa ja kiireettä ja tarvittaessa käyttää aikaa ompeluun päivätolkulla. Minulla on yli kaksikymmentä vuotta vanha perusompelukone, jonka sain vanhemmiltani ylioppilaslahjaksi. Hyvin toimii edelleen ja kavereita ollaan silloin kun molemmilla on hyvä päivä.

Yksi joulu-, synttäri- ja ystävänpäivälahja

Jos tämä olisi ystävänpäivälahja, niin sehän olisi vallan ajoissa, että sanotaan vaikka niin! Kun näin tämän Filigramin mallin Ranskan ristipistoyhdistyksen jäsenlehdessä (Le Marquoir), niin tiesin että maailman parhaalle ristipistonaapurillehan tuo suloinen ’neulan kumppani’ täytyy pistellä.

Kesästä asti tämä onkin ollut työn alla – pisto silloin, toinen tällöin. Mutta vasta viime viikolla pistelyn valmistuttua keksin miten tämän viimeistelen. Näin jossain kuvan tämäntapaisesta projektipussukasta, mahtoi olla joku samaisen ristipistoyhdistyksen lehti. Hetken aikaa piti pähkäillä ja myös äitiä konsultoida puhelimessa, että kuinkas tällaisen saan järkevimmin kasaan ja läjääntyihän se siitä.

Tungin väliin tukihuopaa, tikkailin sieltä täältä kasassapitämiseksi ja koristeeksi. Reunakäänteen ompelin loppujen lopuksi käsin, kun epäilin, että nurkkia en saa koneella siistiksi millään ilveellä.

Kaikki sisäosan kankaat ovat taskuja. Pistelyn alle jää iso tasku ohjeelle tai kankaalle, samoin kuin toiseen päähän pussukkaa. Keskellä on yhteensä neljä pienempää taskua, vaikka langoille, saksille ja sen sellaiselle tilpehöörille. Lykkäsin taskuihin mallin, kankaan sekä langat ja aloitinkin pistelyn valmiiksi, tämähän on sentään keskeneräisille töille tarkoitettu pussukka.

Tätä oli  t o s i  mukava tuumata ja toteuttaa, ompeluinnostuskin on löytynyt taas! Kaikenlaista ommeltavaa on mielessä, katsotaan mitä seuraavaksi syntyy.