Lemppariasiat aamulenkiltä, ihana syksyinen aurinko tänään!
Lempikohta vakikävelyreitin varrelta, sillan alla virtaa pieni joki, ainoa vesi kävelymatkan päässä kotoa. Alkukesästä joen törmällä tuoksuvat tuomet.
Kesän ja syksyn lempikukatkin löytyivät vielä molemmat.
Neljä tavista kokoontui eka kertaa uudella kokoonpanolla Murmelin luona, melkein ex tempore tosi lyhyellä varoitusajalla. Murmeli onnistui siitä huolimatta (tietysti!) loihtimaan meille ihanat herkut teemalla ”Makuja maakunnista”. Minä onnistuin unohtamaan (taas!) kameran kotiin, niinpä otin kuvat kännykällä ja leikin vähän Instragramilla.
Pöytä oli katettu teemaan sopivasti syksyisesti ja juotavaksemme saimme muun muassa jotain superraikasta Murmelin itsetekemää mehua.
Alkuruokana tarjoiltiin savuporokeittoa, aivan mielettömän hyvää. Söimme myös mozzarellapatonkia, joka näköjään katosi parempiin suihin ennen kuvaamista. Pääruuaksi ihanaisia verilettuja, puolukkahilloa ja valkosipulilla höystettyjä punajuuria. Murmeli varmaankin kirjoittelee reseptejä näistä herkuista blogiinsa jossain vaiheessa tai osa saattaa siellä olla jo.
Jälkkärinä kerroskiisseliä ruisleipäkrutongeilla, tosin minun kuvassa ei kiisselin kerroksia juuri näy mutta olivat ne siellä, kerrokset.
Ihana ilta! Tavisillalliset ovat yksi elämän upeista asioista, ihan melkein uskomatonta kun alkaa oikein ajatella asiaa.
Ja peeäs, Photo a day -teemaan table menee tämä.
Pitkästä aikaa ristipistokuva, vaikkakaan ei itse tehdyistä pistoista. Sain tämän äärettömän kauniin projektipussukan ystävältäni Ritvalta synttärilahjaksi. Se on ihanan suuri, täydellinen jollekin keskeneräiselle työlle (ja niitähän riittää). Malli on muistaakseni Blackbird Designsin ja tuo puuvillakangas ympärillä on tietysti Ritvan itse värjäämä. Kiitos Ritva hurjan paljon, tämä on ihana ♥
PS. Tämä menee Photo a day -sarjaan ”Something you do most weekends”, koska ihan varmasti joka viikonloppu teen muutaman ristipiston.
Näitä ei ole otettu nyt, mutta väliäkö hällä. Sitä paitsi nämä on ottanut nuoriso enkä minä, mutta väliäkö hälläkään. Yöllä nämä on sentään otettu, kesällä Ranskan Disneylandissa. Räiskettä, tulta ja savua.
Rauhallinen hengittämispäivä –
kirjoittamista, lukemista, joogaa, käsitöitä, kissoja ja ihanaa nuorisoa.
Instagramilla höpsöilyä hiljaisena lauantaiaamuna.
Jokapäiväistä leipää – Grand Yunnan Imperial -teetä ja itse puserrettua appelsiinimehua.
Pikkuisen laahaavat perässä nämä päivän fotot, mutta mukavia mietittäviä vielä.
Täydellinen ajoitus kuvahaasteen suhteen, kiitos äiti :) Sisältökin olisi kelvannut kuvattavaksi, mutta nappasin kuvan ennen ompeleiden ratkomista kun oli niin kiva kuori.
Jumiuduin kuvahaasteessa kirjaimiin. Tarkoittaakohan se sitä – no tarkoittaa, tiedänhän minä – että tarinat ovat kuitenkin tärkeämpiä.
Näen vuosiluvut, isoisoisän ja sitten mummin kirjoittamat, mutta en siltikään meinaa käsittää että yli sata vuotta sitten on tätä kirjaa käytetty. Kaukaa, hyvin kaukaa siis. Ihanimpia ovat merkinnät marginaaleissa ja vähän paljon muuallakin. Voi kiitos, kiitos kun kirjoititte!
Rakastan kirjoja ja niitä on hyllyssä monta. Aion vähentää kirjojen määrää sen verran, että kaikki mahtuvat kirjahyllyyn vierekkäin, ei päällekkäin eikä kahdessa rivissä kuten nyt. Se tuo selkeyttä, kauneutta ja järjestystä jota kaipaan. Jätän hyllyyn vain ne kirjat joita luen uudelleen ja uudelleen sekä lisäksi esimerkiksi mummin ja hänen äitinsä vanhat kirjat, joista on minulle iloa.
En halua ostaa uusia kirjoja. Suomenkieliset kirjat saan kirjastosta ja ristipistomallikirjoja minulla on tarpeeksi. Ongelmana ovat olleet enkunkieliset kirjat, joita haluan lukea, mutta en tahtoisi ostaa itselle. Niinpä tuumasin pitkään ja Amazonin myymä lukulaite Kindle vaikutti hyvältä ratkaisulta. Posti kulki (sain synttärilahjaksi etukäteen) ja olemme nyt tehneet tuttavuutta muutaman viikon ajan.
Olen rakastunut ♥ Ajattelin ennen, että en voi lukea kirjaa muuten kuin paperilta, koska kirjat tuoksuvat ja tuntuvat hyvältä ja ovat kauniita. Olin väärässä, Kindle sopii minulle, se on täydellinen ratkaisu. En halua enää omistaa kirjaa vain omistamisen takia tai sen takia että se on kaunis, vaan lukukokemus on se millä on enemmän väliä.
En ole kokeillut muita lukulaitteita, niin että tämä on vain puolueellista Kindlen ylistystä. Enkä puutu teknisiin tietoihin, niistä löytyy tietoa muualta. Käytännön jutuista sen verran kuitenkin, että Kindleen voi ostaa kirjoja ainoastaan USA:n Amazonista, koska Eurooppaan se on tilattava sieltä. Oma mallini on kosketusnäytöllä ja Wi-Fillä varustettu, kirjat latautuvat kotona langattoman verkon kautta suoraan Kindleen muutamassa sekunnissa. Kirjoista saa myös halutessaan ilmaisen näytteen. Akku tuntuu kestävän ikuisuuden, en ole vielä kertaakaan ladannut sitä uudelleen, vaikka olen lukenut todella paljon.
Kindlellä kirjaa lukiessa lukukokemus on minusta niin lähellä tavallisen kirjan lukemista kuin mahdollista. Laite on sopivan kokoinen, sitä voi pitää yhdellä kädellä eikä se paina paljon. Taustapuoli on mukavaa materiaalia, se ei liu’u vaan pysyy hyvin kädessä. Tätä jaksaa hyvin kannatella myös selällään maatessaan. Kindlessä on E Ink -näyttö ja vaikka tiesin sen, niin sen laadusta olin positiivisesti yllättynyt. Näyttö ei heijasta valoa, mutta ei tietenkään myös tuota, eli jos kirjaa lukee pimeässä niin täytyy laittaa valot, kuten paperikirjaakin lukiessa. Lukeminen ei rasita silmiä ja teksti näyttää todella paljon samalta kuin paperille painettu teksti.
Kindle muistaa missä kohtaa olen menossa missäkin kirjassa ja lukemista voi jatkaa suoraan siitä missä on menossa. Laitteessa on sisäänrakennettu sanakirja, mikä on aika hyvä juttu. Koskettamalla sanaa avautuu laatikko, josta voi englanniksi lukea mitä sana tarkoittaa.
Koskettamalla voi yliviivata lauseita jotka ovat muistamisen arvoisia sekä kirjoittaa muistiinpanoja tiettyyn kohtaan. Nämä kaikki itse tehdyt merkinnät löytyvät sitten erikseen listasta kunkin kirjan kohdalta.
Omaan Kindleen voi myös lähettää sähköpostilla esimerkiksi pdf-tiedostoja luettavaksi. Tätä olen testannut vasta vähän, mutta hyvin toimii. Opiskelussa tästä voi olla hyötyä, ihan oikeasti inhoan paperikasoja ja kaikenmaailman lippujen ja lappujen printtaamista.
Kauneutta kaipaavalle Kindlessä on ihanat taustakuvat, jotka näkyvät näytössä silloin kun kirjan ”sulkee”. Rumaa laitetta en kyllä olisi halunnutkaan, minun silmääni tuo miellyttää. Tykkään siis kovasti kaikin puolin! Lisää käyttökokemuksia löytyy googlettamalla suomalaisistakin blogeista ja vastailen mielelläni kommenteissa, jos jollakin on kysyttävää.
*****
Photo a day -haasteena tänään Father. Isä on muutaman sadan kilometrin päässä, joten kuvasin tämän kirjoituksen teemaan liittyen isän kirjoittamia sanoja. Minulla on maailman paras isä.
in angulo cum libro 