Minun minimalismini

Huomasin että en ole pitkään aikaan kirjoittanut yleisiä ajatuksia elämän yksinkertaistamisesta ja minimalismista. Niinpä kerään tähän perusasiat omasta minimalismistani uusille lukijoille tiedoksi, vanhoille tiivistykseksi ja aina itselleni muistutukseksi.

Miksi minimalismi?

Haluan käyttää kallisarvoisen elämäni eli jokaisen päivän ihanien asioiden tekemiseen. Huomisesta en voi tietää, mutta tämä päivä minulla on. Haluan keskittyä olennaiseen ja minulle tärkeään. Sen takia yksinkertaistan talon ja mielen nurkkauksia, että sinne jää tilaa tärkeille asioille. Haluan myös että kaunis maapallomme on olemassa tulevillekin sukupolville.

Milloin minimalismi?

Muutin toistakymmentä vuotta sitten Ranskaan perheen ja lähes yhden omakotitalollisen tavaraa. Parin vuoden päästä muutimme saman määrän (tai enemmän) takaisin. Muuttojen jälkeen näin vuosikausia ahdistavia unia muuttamisesta. Talo oli joka kerta eri, valtavan suuri! Muuttoauto oli aina tilattu huomiselle, mutta mitään en ollut pakannut, enkä ollut hankkinut yhtään pahvilaatikkoa.

Ymmärsin jossain vaiheessa noin seitsemän vuotta sitten, että unet johtuvat siitä että tavaraa on niin valtavasti. Käytin jatkuvasti hirveästi aikaa jonkun hukassa olevan etsimiseen. Muutenkin oli aivan liian kiire juosta paikasta toiseen, tehden ja harrastaen kyllä mieluisiakin asioita.

En halunnut enää käyttää yhtään hetkeä tavaroiden etsimiseen ja siivoamiseen! Halusin keskittyä tekemään ihanimpia asioita.

Miten?

Luin paljon minimalismista, lähinnä blogeista ja kirjoista. Uskon että yksinkertaisuudessaan homma menee näin:

• Tee lista asioista joita haluat tehdä elämässä – tänään.
• Tee lista asioista joita teet tällä hetkellä.
• Vertaa listoja ja poista turha.

Minä muutin radikaalisti ajankäyttöäni ja elämääni ylipäätään, töistä ja ihmissuhteista lähtien. Hitaasti mutta varmasti jätin esimerkiksi pois pari mukavaa mutta aikaa vievää harrastusta, jotka eivät olleet niitä ihanimpia juttuja elämässäni.

Samalla aloin myös poistamaan turhaa tavaraa ja uskon että homma menee näin:

• Pysäytä sisään tulevan tavaran virta. Tämä on oikeasti se tärkein ja ensimmäinen askel, jota ennen ei kannata tehdä mitään. Älä osta mitään. Älä ota mitään. Vaihda kaikki postilaatikkoon tuleva paperi sähköiseksi.
• Ala karsia kotona olevaa tavaraa.

Tärkeintä on uskoa että kaiken voi siivota!

Minun minimalismini

Unet muuttamisesta loppuivat siihen kun aloin siivota nurkkia. Olen seitsemässä vuodessa tehnyt niin mielettömän matkan, että en ikinä kyllästy siitä puhumaan! Tavara on vähentynyt murto-osaan ja elämässä on aikaa juuri sille mitä haluan tehdä.

Minun minimalismini on sitä, että kotona on aina siistiä. Siivoaminen tarkoittaa imuroimista eikä tavaroiden paikoilleen viemistä tai kasojen selvittämistä. Tiedän missä jokainen tavara on, eikä minun tarvitse etsiä mitään. Missään kaapissa tai hyllyssä ei ole kaaosta, vaan kaikki tavarat mahtuvat omille paikoilleen eikä mistään pursua mitään.

Minun minimalismini on väriä, iloa ja ihanaa elämää! Olen tässä. Joogaan joka päivä. Juttelen ja juon kahvia ihanien, tärkeiden ihmisten kanssa. Makaan sohvalla ja silitän kissoja. Kirjahyllyni on järjestetty sateenkaaren väreihin. Minulla ei juuri koskaan ole kiire minnekään. Nukun tarpeeksi. Vaatekaapissani on värikkäitä vaatteita. Suunnittelen sitä seuraavaa reissua.

Meneekö ikinä pieleen?

Menee. Menee hermot, kun löytyy jotain, joka saa aikaan ”ei ole todellista” -efektin. Että kaiken tämän seitsemän vuoden siivoamisen ja kahden pienempään ja pienempään asuntoon muuton jälkeen löytyy kansion takakanteen liimautuneena joku Saunalahden puhelinlasku kymmenen vuoden takaa.

Menee. Ostan joskus sellaista mitä ei olisi pitänyt.

Menee. Tuskastun kun en raaski laittaa roskiin jotain millä en tee mitään ja mikä ei tuota iloa.

Tavoitteita onko heitä?

On!

• Kotona on vieläkin liikaa tavaraa. Vähennän koko ajan, enkä halua ostaa mitään. Jos tuon sisälle jotain, kannan kaksi samasta tavararyhmästä ulos.
• Vaatekaappi. Olen vähentänyt ja vähentänyt ja ollut ostamatta. Pitkän tähtäimen tavoite on tunnistaa mitä vaatteita oikeasti pidän ja luoda ihana, eettinen, pitkäikäinen, hyvin pieni vaatevarasto.
• En halua laittaa käyttökelpoista roskiin, vaan yritän löytää kotoa poistettavalle mahdollisimman järkevän paikan.
• Että kaikki mitä hankin, olisi eettisesti ja ekologisesti tehtyä.
• Käytän rahaa matkustamiseen ja muuhun tekemiseen, en tavaraan. Säästän rahaa. Kirjaan ylös mitä tavaraa ostan.
• Haluan tulevaisuudessa asua jossain missä paistaa aina aurinko ja missä en tarvitse autoa. Sitä varten on suunnitelma ja toinen. Sitä varten jatkan myös tavaroiden vähentämistä niin, että kun se aika tulee, voin pakata laukun, helposti lähteä ja jättää loput.

Siivottuja sanoja

Jahuu, yksi organisointitavoite on nyt saavutettu! Keväästä asti olen tuijottanut kirjahyllyä olohuoneessa ja miettinyt. Hitaasti ja vakavasti olen pohtinut, että minkälainen kirjahylly tuottaa eniten iloa vai tarvitaanko kirjahyllyä ollenkaan? Tällaisia asioita ei tosiaankaan päätetä hätiköiden, hui, pois se minusta.

Kirjahylly on ollut ongelma haaste siitä syystä, että siinä on ollut liikaa kirjoja ja erityisesti muuta tavaraa. Se on pursunnut kirjoja, päällekkäin ja peräkkäin, vinossa ja vinksinvonksin. Kirjoja on ollut parillakin hyllyllä kahdessa rivissä ja jokaisella hyllyllä on kirjojen päällä ollut lisää kirjoja tai valokuvia tai keskeneräisiä käsitöitä tai epämääräistä sälää matkalla jonnekin.

Kaaoksen näkeminen on lähinnä ärsyttänyt ja tietysti vaikeuttanut kirjojen käsittelyä ja löytämistä, vaikka itse hyllystä olen aina tykännyt. Halusin aikoinaan juuri tällaisen yksinkertaisen kirjoille tarkoitetun kirjahyllyn, en varastointipaikkaa koriste-esineille tai tilaa telkkarille (meidän telkkari on sitä paitsi työhuoneessa eikä olohuoneessa).

Pohdinnan tuloksena syntyivät seuraavat toisiaan ruokkivat periaatteet (varoitus – luvassa lähes julistamista):

• Lukukokemus on minulle tärkeämpää kuin kirjan omistaminen.
• Uusia kirjoja ei hankita kuin jostain äärettömän perustellusta syystä. Suomenkieliset saa kirjastosta ja enkunkieliset ostan Kindle-versiona.
• Kirjahylly on uudestaan ja uudestaan luettavia tai muuten jatkuvassa käytössä olevia kirjoja varten.
• Kaikki muut kirjat poistetaan, eli myydään tai annetaan eteenpäin.
• Kirjahyllyn pitää olla kaunis, jotta sen näkeminen tuottaa iloa ja sieltä on helppo ottaa kirjoja.
• Kirjahylly on kaunis silloin kun siinä on vain kirjoja ja ne ovat yhdessä rivissä siististi.

Ihan täydellinen hyllyn sisältö ei ole, mutta en olekaan perfektionisti. Hyllyssä on vieläkin sellaisia kirjoja jotka eivät täytä kriteereitä, mutta laitetaan suuret linjat kuntoon ensin. Laskinpa huvikseni, että hyllykokonaisuus koostuu 18 hyllytasosta, jotka sisältävät armottoman siivouksen jälkeen karkeasti arvioiden seuraavaa:

• 2 hyllyllistä valokuva-albumeita ajalta ennen digikameraa (digitointi jossain vaiheessa?)
• 1 hyllyllinen nuottikirjoja / nuotteja (käytössä)
• 1 hyllyllinen kahdeksan eri kielen sanakirjoja / kielioppikirjoja (käytössä)
• 4 hyllyllistä vieraskielisiä kirjoja (pääasiassa enkunkielistä fantasiaa ja ranskankielisiä kirjoja)
• 1 hyllyllinen ristipistokirjoja (jäljellä enää parhaat, ne joista oikeasti teen jotain)
• 1-2 hyllyllistä erilaisia tietokirjoja (näistä osa vielä lähtee, mutta osa jää, kuten luonto-oppaat)
• 2-3 hyllyllistä lasten-/nuortenkirjoja (suurin osa lähtenee aikanaan teinien mukaan)
• 3-4 hyllyllistä mummin ja hänen vanhempiensa vanhoja kirjoja (ainoa ryhmä jossa on myös selkeästi omistettavia)
• Vajaa puoli hyllyllistä kirjaston kirjoja ja loput jotain (?)

Pari huomiota tein matkan varrella. Ensinnäkin haloo, kirjaston kirjat säilyvät kirjastossa vallan mainiosti, niitä ei tosiaankaan tarvitse hamstrata omaan hyllyyn. Tämän seurauksena kasasin kassillisen lukemattomia takaisin kirjastoon vietäväksi.

Toinen ajatus on se, että minkään ei tarvitse olla kiveen hakattua. Hyllyssä olevissa kirjoissa on sellaisia, joista varmasti voin helposti luopua vaikkapa puolen vuoden päästä. Toisaalta siellä on sellaisia, joista voisin luopua nyt heti, mutta jotka kotoa lähtevät teinit ottanevat iloisesti mukaansa muutaman vuoden päästä.

Että ei hätää, pääasia että tavoite on nyt saavutettu. Kirjahyllyssä on vain kirjoja eikä mitään muuta ja ne ovat yhdessä rivissä järjestyksessä. Tänä vuonna kirjat ovat vähentyneet melko lailla, ristipistokirjoja olen myynyt ja muita kantanut kirpparille. Aika voittajaolo nyt juuri!

Kirpputorifilosofiaa

Oi että minä olen nauttinut siistimmästä talosta! Kesästä jatkuneen tavaroiden vähentämisen seurauksena tilaa on enemmän ja nurkat ovat tyhjät. Vielä on työtä, mutta kyllä eron huomaa jo selvästi. Parasta on se, että en edes muista milloin viimeksi olisin joutunut etsimään jotain tavaraa. Ennen käytin siihen aika paljon aikaa, nyt saan senkin ajan harrastaa muita juttuja.

Syksylläkin on ihana siivota. Olen odottanut syyslomaa senkin vuoksi, että saan taas siivota muutaman paikan kuntoon ja laittaa tarpeetonta kiertoon. Vuorossa on nyt ainakin olohuoneen kirjahylly ja lasten vaatekaapit. Kotona ollessa minun on myös helpompi pitää esimerkiksi keittiö siistinä. Kun kerta tässä päivät pyörin, niin en kyllä sotkuja tuijottele.

Vaatteita ja kirjoja olen lätkinyt jo kirpputorilaatikkoon. Varasin taas kerran itsepalvelukirppikseltä pöydän viikoksi, sitä ennen parin viikon aikana siivoilen ja keräilen kamat kasaan. Meidän paikkakunnalla on hyvä peruskirppis, siellä käy aika paljon väkeä ja tavara menee kaupaksi kunhan hinta on kohdillaan. Viimeksi kesällä vein todella paljon tavaraa todella halvalla ja sain myytyä melkein kaiken pois. Loput tavarat kärrään suoraan kirppiksen naapuriin SPR:n kirpputorille. Näin pääsen kaikesta varmasti eroon eikä kotiin tarvitse tuoda takaisin mitään.

Voisin aivan yhtä hyvin kipata kaiken suoraan SPR:lle, mutta kirpparipöydän varaaminen viikoksi antaa tarvittavan deadlinen ja motivaation. Muuten asia jää helposti ajatuksen asteelle. Varaan yleensä pöydän parin-kolmen viikon päähän, niin että minulla on kunnolla aikaa siivota myytävää kotoa ja hinnotella.

Kirkkaana täytyy kuitenkin pitää mielessä se, että tavaroiden vähentäminen ei ole itsetarkoitus. Tarkoitus on vähentää tavaraa sen vuoksi, että vapautan aikaani minulle tärkeiden asioiden tekemiseen. Että aikani ei valu hukkaan tavaroita etsien, sotkuja surren ja kaaosta säilyttäen. Siistimmässä ja tyhjemmässä tilassa on helpompi hengittää.

Tyhjää tilaa

Onpa ollut mukava lukea kommenteista ja kuulla muualta, että tämä organisointi ja yksinkertaistaminen on innostanut toisiakin järkkäilemään! Olen edelleen aivan innoissani jokaisesta epämääräisestä kasasta jonka saan selvitettyä ja jokaisesta kierrätykseen tai roskiin laitetusta minulle turhasta tavarasta ja jokaisesta tyhjästä nurkasta. Kesä varmaankin loppuu ennenkuin kaikki on siivottu, mutta kyllä paljon saan vielä hommaa eteenpäin ennen syksyä.

Osa näistä lehdistä on ollut järjestyksessä jo pitkään, siivoilin niitä joskus viime vuoden puolella. Sama ongelma näissäkin kuin langoissa, eli logistiikkaketju pettää takaisinlaittovaiheessa. Ei tosin niin pahasti kuin lankojen kohdalla. Ongelma on ratkennut sillä millä moni muukin sotku, eli systemaattisesti vähentämällä sisään tulevan tavaran määrää. Näistä hyllyssä jo olevistakin iso osa saa lähteä kiertoon, mutta keskityn nyt ensin näkyvän kaaoksen raivaamiseen, nämä lehdet kun ovat kauniisti järjestyksessä tällä hetkellä kuitenkin.

Kävi sitten niin hullusti, että tällä viikolla siivousintoillessani sain tästä kirjahyllystä kaksi hyllyä tyhjäksi! Tyhjää tilaa! Mieletöntä! Tällaista ei ole tapahtunut pitkään aikaan ja onpa tuota tyhjää tilaa ihana tuijottaa. Tuumaan rauhassa mitä siihen laittaisin. Siinä voisi olla hyvä paikka vaikkapa korille, jossa säilytän keskeneräisiä käsitöitä.

*****

Organizing, organizing… These contain my stitching magazines and other craft magazines. I’m going to get rid of some of them, but that can wait, as magazines will be waiting nicely hidden. I’ve so much enjoyed getting rid of extra things I don’t need. Someone else likes them and there has also been lots of trash…

While organizing, something amazing happened. I now have two empty shelves! This hasn’t happened for a while, it’s almost a miracle. I think I will place a basket with my WIPs here.

PS. Elena, thank you for the blog award! I will write about it later.

1 DMC, 2 DMC, 100 DMC, 200 DMC…

Huh! Viikon verran olen näitä järkännyt pikkuisen kerrallaan, melkein joka päivä, mutta nyt on järjestys ja pysyy! Melkein tuli uskonpuute välillä, mutta onneksi olen päättänyt, että kaiken voi siivota ja järjestää. Ihan kaiken. Siis myös DMC:n langat, jotka ovat olleet siellä ja täällä. Teoriassa lankatokat ovat olleet laatikoissa, mutta käytännössä niitä löytyi laatikoiden lisäksi erinäisistä koreista ja pusseista, jonne olen jättänyt niitä lojumaan töiden valmistuttua. Välillä tuntui, että nämä eivät lopu koskaan, aina löytyi joku uusi nyssäkkä sekalaisia lankoja! Nyt luulen, että enää ei mistään löydy lankaa.

Kaikki langat ovat pusseissa, jokaisessa pussissa on yksi väri ja jokaisen pussin kylkeen on kirjoitettu värin numero. Pussit on järjestetty kahteen koriin, joihin leikkasin jakopahvit. Ehkä vielä parempi systeemi olisi laittaa langat kannellisiin rasioihin, mutta kun olen päättänyt että yhtään uutta laatikkoa en osta järjestelyprojektiani varten, niin korit saavat kelvata. Sitä paitsi korit mahtuvat sattuneesta syystä täydellisesti hyllyyn päällekkäin. Järjestin langat numerojärjestykseen ja pussien numeroinnin lisäksi merkkasin osan langoista tuollaisilla tukevilla tarralapuilla.

Koreista on nyt helppo ottaa yhteen työhön tarvittavat langat pusseineen käyttöön ja mikä tärkeintä, laittaa työn valmistuttua takaisin järjestykseen! Takaisin laittaminen on ollut se kriittinen kohta tässä logistiikkaketjussa. Paikoilleen laittaminen ylipäätään on se heikoin lenkki missä tahansa logistiikkaketjussani…

*****

I’ve organized my DMC threads, finally! It took a week, on and off, but now they are all in tiny plastic bags, numbered and organized accordingly. Every time I thought I have them all organized, I found another bag of threads somewhere.  But now I think that’s it and I’m happy!

I can’t understand how it has taken me all these years to find a good system for storing these… At some point I just gave up, but now I know that everything can be organized. It just required patience and hard work :)

 

Irti päästämisestä

Siivosin sähköpostin, digiboksin, tasot ja nurkat. Heitin roskikseen (paperinkeräykseen) lukemattomat lehdet, joita säästin siltä varalta, jos joskus ne luen tai edes selaan. Laitoin roskakoriin sähköpostit, joita säästin siltä varalta, jos joskus niitä tarvitsen. Tyhjensin digiboksilta elokuvat ja sarjat joita säästin siltä varalta, jos joskus ne katson.

Olen jatkanut sellaisten blogien poistamista Google Readeristä, joiden lukemisesta en saa mitään. Nyt luen vain niitä blogeja joista oikeasti saan jotain –  ystävien blogeja, tuttujen kivoja ristipistoblogeja ja sellaisia muita blogeja joita lukiessa hymyilyttää, aivot tuulettuvat tai positiivisuus ja energia lisääntyvät.

Olen vähentänyt uutisten lukemista entisestään ja tehnyt päätöksiä mitä lehtiä luen ja miltä nettisivuilta tai millä kännykkäsovelluksella luen uutiseni. Ehkä kerran päivässä, ehkä harvemmin. En halua täyttää päätäni niillä liikaa.

Jotta nurkat pysyvät tulevaisuudessakin tyhjinä, en haali turhia sähköposteja, lehtiä tai elokuvia. Peruutin monia uutiskirjetilauksia. Lopetin muutamien sarjojen tallentamisen digiboksille. Olen myös jo hyvin vakavassa harkitsemisvaiheessa ainoan paperisen sanomalehtitilauksen muuttamisessa sähköiseksi. Koska minun ei enää nyt tarvitse työn puolesta tuijottaa tätä ruutua koko päivää, niin jaksan varmaan tuijottaa sitä sen hetken kun luen lehteni. Tuumaan vielä.

Kaikkea ei voi lukea, kaikkea ei voi seurata, kaikkea ei voi katsoa, kaikkea ei voi hallita. On vapauttavaa päästää irti ja saada sekä huoneiden nurkat että pään sisäiset nurkat tyhjiksi ja vapaiksi.

PS. Lisäinspiraatiota enkuksi, Leo Babautan kirjoitus Beating the Anxiety of Online Reading.

PPS. Niinkuin arvelinkin, en enää yhtään muista mitä ne muka niin tärkeät säästettävät lehdet olivat. En muista mitä elokuvia tuhosin digiboksilta, enkä ole kaivannut yhtään sarjaa enkä poistettua sähköpostia. Nurkat ovat puhtaammat!

PPPS. Älkääkä vain luulko, että KAIKKI nurkat ovat nyt tyhjät. Aloitin helpoimmista eikä tämäkään kaikki ollut helppoa, mutta ihanaa, ihanaa, voi miten ihanaa! Kyllä ne muutkin tyhjääntyvät pikkuhiljaa.

Nappeja ja nauhoja ja sen sellaista

Koko hylly

Ylähylly

Keskihylly

Alahylly

Järjestelin siis eilen(kin) vähän…. Itse asiassa aloitin järjestelemään jotain ihan muuta pientä ja sen seurauksena järjestinkin kamalan määrän ristipistotarvikkeita. Hylly on osa isoa kirjahyllyä työhuoneessa, jossa nyt on sattuneesta syystä tilaa. En inhoa melkein mitään muuta niin paljon kuin sitä, että aikaa menee ihan älyttömästi tarvikkeiden etsimiseen, kun haluan tehdä jotain. KAIKKI on AINA hukassa, mutta ei ole enää!

Osa näistä tarvikkeista on ollut noissa laatikoissa jo aiemminkin, mutta kirjoittelin nyt etikettitarrat ja otin käyttöön lisää laatikoita. Olen päättänyt, että yhtään lootaa en osta tätä organisointiprojektia varten, vaan kaikki pitää löytyä kotoa. Olen päättänyt myös, että näiden säilytyssysteemien ei tarvitse olla samaa sarjaa, vaan yhdistelen sujuvasti ja iloisesti kaikkea sekaisin. Sitä paitsi tykkään näistä värikkäistä rasioista vaikka eri paria ovatkin. Tässä on muun muassa kymmenen vuotta vanha lasten kenkien laatikko Ranskasta, yhtä vanha keksirasia samasta paikasta, toffeelaatikko, äidin vanha peltirasia ja jonkun tuntemattoman vangin joskus kauan sitten tekemä puurasia sekä monta, monta lahjaksi saatua laatikkoa.

Nyt kaikki löytyy helposti ja minä tykkään :) Tänään ystävän luona keksimme myös miten järjestelen DMC:n langat, minulla on hyvin huono systeemi nyt ja aion matkia ystävääni. Sitä vartenkaan ei tarvitse ostaa yhtään lootaa, ainoastaan pusseja, mutta niitä saa muutamalla eurolla eBaysta.

*****

So I organized my stash of buttons, ribbons and cords and almost everything :) I have decided that I’m not going to buy any boxes for my organizing project, but will use existing boxes instead. I don’t mind if they don’t match, I like colours. Now I have all the buttons, needles, scissors and threads (except DMC) neatly organized in these and they are labeled as well. Besides, I like these boxes, some of them are gifts from friends and some are old, like the yellow shoe box. The shoes were bought ten years ago in France for my daughter and she liked those a lot!

Yksinkertaistamisesta

Kirjoittelenpa pari sanaa tästä kesäprojektistani. Tai ei tämä mikään yhden kesän projekti ole, mutta kun kirjoitan vain kesäprojektista niin ei tule romaania tähän hätään.

Tätä voisi kutsua myös siivoamiseksi, organisoinniksi tai vaikka minimalistisempaan suuntaan pyrkimiseksi. Yksinkertaistaminen on kuitenkin ihan hyvä ja kaunis sana. Sitä paitsi se kuvaa parhaiten kaikkea muutakin tähän liittyvää.

Pidän siisteydestä ja yksinkertaisuudesta (vaikka sitä ei äkkiä uskoisi kun ovesta astuu sisään :D ). Tykkään että tavarat ovat paikoillaan ja että joka ikinen tavara joka minulla on, on tarpeellinen tai tärkeä jollakin tavalla. Niin ei ole vielä, mutta kesän lopulla olen toivottavasti lähempänä. En pyri äärimmäiseen minimalismiin, vaikka luenkin muutamia minimalismiblogeja inspiraatiota ja vinkkejä saadakseni. Tavaraa ja muistoja meillä saa olla, mutta mitään rojua en halua säilyttää enkä taloon tuoda. Pyrin siihen, etten haluaisi uutta vain uutuuden tai vaihtelun vuoksi. Että en ostaisi mitään mitä en oikeasti tarvitse.

Tässä hyvin lyhyesti, voisin kirjoittaa paljonkin lisää yksinkertaistamisesta laajemmin määriteltynä. Voisin kirjoittaa vaikkapa tietoisten päätösten tekemisestä kuten alanvaihdosta, ylimääräisen karsimisesta, ajan käyttämisestä tärkeiden asioiden tekemiseen, turhien tapojen lopettamisesta, mielen ja kropan hoitamisesta sekä läsnäolemisesta, mutta niistä tulee ehkä toisia kirjoituksia jossain vaiheessa.

Ihanaa tätä päivää! Perjantai on aina perjantai.

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (ja ihan vähän siivoamisesta…)

Uusia kirjoja on jo useampi luettavana, eli jospa kirjoitan parista jo aiemmin luetusta, että joku järjestys säilyy. Kaikista alkuvuonna luetuista kirjoista en tänne kirjoittele, vaikka niitä ei järin monta olekaan ollut… Helmikuussa luetut Lymyvuoren peikot, Kuningas Tulle ja Ruohometsän tarinoita olivat kivoja kirjoja, erityisesti tykkäsin Kuningas Tullesta. Se on Irmelin Sandman Liliuksen 70-luvulla kirjoittama lastenkirja, jonka satuin bongaamaan kirjaston poistomyynnistä. Jatko-osakin on muistaakseni hyllyssä. Kirjailijasta voi lukea lisää vaikka Risingshadow’n sivulta.

Teemestarin kirjasta puolestaan sanon pari sanaa. Emmi Itäranta voitti tällä kirjalla Teoksen suuren fantasia- ja scifikirjoituskilpailun reilu vuosi sitten ja kirja on hänen esikoisromaaninsa. Tykkäsin kovasti, kirja on sujuvasti kirjoitettu, siinä on paljon oivia oivalluksia ja tarina oli kiehtova. Kirja kertoo siitä, millainen voisi olla pelottava tulevaisuumme kun vesi on loppumassa. Silti kirja on kuitenkin hyvin kaunis, eikä yhtään ahdistava. Tietysti teemestarin näkökulma tuo vielä lisäarvoa tällaiselle teen rakastajalle.

En tykkää kirjoitella tänne kirjojen juonesta, kun en itsekään lue juonikuvauksia etukäteen. Minusta ne paljastavat usein liikaa ja yllätyksellisyys häviää. Sitä paitsi tämä ei edelleenkään ole kirjablogi, vaan lukupäiväkirja :)

PS. Päivän siivousvinkki: Latasin kehutun Evernoten ja opettelen käyttämään. Tämä on toinen yritys, en välttämättä ekalla kerralla lämpene uusille ohjelmille. Toimii sekä puhelimessa että koneessa ja sinne saa talteen suurinpiirtein kaiken säästämisen arvoisen. Tosi helppo napata tietoa talteen nettisivuilta ja sähköpostista voi lähettää viestit suoraan Evernoteen. Haaveissa on siivota paperisaaste, eli aion skannata harvat säilytettävät paperit ja tallettaa sähköisesti. Mutta kuten muussakin siivouksessa, kaikki alkaa sähköpostiin (ja taloon…) tulevan tavaran määrän minimoimisesta, mikä myös on alkanut. Henkisesti olen valmistautunut tähän koko kevään, ihanaa päästä tositoimiin ja aloitinpa sitten tästä koneesta kuumeen vuoksi.

Kesäloman ensimmäinen päivä

Loma! Ei tätä ihanuutta meinaa ymmärtää kaiken työn jälkeen. Ihanaa!

Kuva on vanha, mutta aihe tuore. Aloitin nimittäin lomani sairastamalla ja siis juomalla paljon teetä. Tee onneksi korjaa kaiken – niin kauan kuin on teetä, on toivoa. Maanantaina kurkkukivun alkaessa yritin tomerasti kertoa elimistölleni, että muutama päivä enää ja saat levätä, mutta ei se kuunnellut vaan päätti hoitaa touhuamisen pysäyttämisen itse.

Mutta hällä väliä! Minulla on nyt loma ja saan kähistä ihan rauhassa kotona, eikä tarvitse tehdä yhtään mitään.

Kesäksi minulla on sata suunnitelmaa. Ei mitään todo-listoja, hyi, pois se minusta, vaan lista kaikista ihanista asioista miten aion lomastani nauttia. Rakastan listoja! Keskityn mielen ja kropan hoitamiseen – yksinkertaistamiseen, karsimiseen, tärkeän tunnistamiseen. Kun en muuta jaksanut tänään tehdä, niin aloitin siivoamalla Google Readerini ja vähentämällä seuraamani blogit noin neljännekseen. Nyt niitä on 177, siististi 13 kansiossa ja määrä tulee vielä vähenemään. Happy :)

Ihanaa viikonloppua! Minulta jää yhdet lakkiaiset välistä tämän kuumeen takia, mutta sellaista se on.

*****

It’s summer and holiday and I love it! I have a fever and so I’ve been drinking lots of tea. While there’s tea, there’s hope. I don’t mind actually, as I have all the time in the world now, nowhere to hurry, so I’ll just rest and wait.

I’ve made a list (as I love lists…) how I’m going to enjoy my summer holiday. I have a clear mission, I’ll concentrate in simplifying and taking care of my mind and body. As I didn’t have much energy today, I cleaned my Google Reader and let go of most of the blogs I read. Now I follow 177 blogs I love and have them organized in 13 folders. Happy :)

Have a wonderful weekend! Children will also begin their summer holiday tomorrow, so we’ll have more than two months to enjoy the freedom!