in angulo cum libro

Yksinkertaistan talon ja mielen nurkkauksia, että sinne jää tilaa minulle tärkeille asioille – kirjoittamiselle, lukemiselle, juoksulle, joogalle, käsitöille, kissoille, matkustamiselle ja ihmisille.

Joulu <3

piparijoulu1

Pipari

mantelijoulu1

Manteli

Täällä ollaan edelleen ihan joulutunnelmissa. Minä niin hirveästi rakastan joulunaikaa, aina vaan, joka vuosi! Tänä vuonna oikein ajatuksen kanssa mietin, mikä sen joulutunnelman tuo. En ole mikään jouluvalmistelija nimittäin, joka hulluna jouluksi etukäteen jotainmitään tekee.

Nyt kun katson ympärilleni tässä futonilla kirjoittaessa, niin se joulutunnelma istuu joulukuusessa, leijailee hämyisessä valaistuksessa, kynttilöissä, jouluvaloissa ja muissa ikkunakoristeissa. Ikkuna on kyllä koko vuoden lähes samanlainen, sitä reunustaa joukko jouluisia ja kesäisiä valoja sulassa sovussa kuivattujen kukkakimppujen ynnä muiden kanssa. Keittiön pöydälle on jäänyt pähkinöitä, suklaata, joulukukka-asetelma ja piparitalojen jämät. Itse rakennettiin piparipyramidi, jota vartioivat Stormtrooperit, kissa-armeija ja ewokit… Sälekaihdinten raosta vilkkuvat takapihalla männyssä valot.

Kuusen valot ja muutkin loistavat yötä päivää ja välillä nukutaan kuusen alla futonilla jos siltä tuntuu. Välillä saattaa olla töitä ja välillä heräillään hissukseen. Joulufiilis jatkuu tammikuuhun, just puhuttiin, että nuuttina aikaisintaan kuusi kannetaan pois. Ei ole mikään kiire siivota joulua jonnekin, töistäkin on tammikuussa paljon mukavampi tulla kotiin kun täällä odottaa joulukuusi ja rauhaisa tunnelma.

En oikeasti ymmärrä joulustressiä eikä joulun tarvitse olla minulle mitenkään valmis etukäteen. Leivon vaikka joulupäivänä jos huvittaa, siitähän se joulun tuoksu tulee. Vaikka tykkään perinteistäkin, niin esimerkiksi jouluruuat eivät ole sellaisia joiden pitäisi olla aina samat. Lempiruokia jokaiselle jouluna tietysti! Lahjojakin vähän, ajatuksella annettuja ja pääasiassa aineettomia. Jos ei tänä vuonna, niin ehkä seuraavana tai jollekin vaikka juhannuksena.

Tuntuu ikävältä lukea ja kuunnella kun ihmisillä on niin paljon kiirettä ja väsymystä joulun alla. Tämä levähtäminen on ihanaa, mutta ei joulunalusajan tai muun vuoden kiireen kustannuksella. Siksikin juuri mietin tänä vuonna mikä sen joulun tuo, koska arkeni olen jo melkoisen viipyileväksi muuttanut muulloinkin. Mutta viipyilevyys kuusentuoksussa on vielä ihanampaa.

piparijoulu2

Pipari

mantelijoulu2

Manteli

Mainokset
1 kommentti »

Pakkaspäivät

Uuni1

Tällaisina pakkaspäivinä (-18C tänä aamuna) Manteli ja Pipari eivät juuri muuhun vaivaudu kuin lämmittelemään. Molemmat rakastavat uunin lämpöä ja vaikka meillä kissat eivät muuten juurikaan vierekkäin köllöttele, niin uunin päälle mahtuvat yhtä aikaa. Samaan kuvaan saaminen onkin sitten haastavampaa, mutta talvea on vielä jäljellä…

Pysykää lämpiminä, huomenna voi olla jo lauhempaa!

Uuni2

4 Kommentit »

Pipari


Kissoille on paikka nurkkauksessani! Tässä ihan kohta kolmevuotias Pipari ikkunanpesupuuhissa. Pipari on siis se, joka juoksee karkuun ovikellon pimpotusta, mutta on ensimmäisenä menossa ulkoilemaan. Pipari on sylikissa, joka tassuttelee syliin rapsutettavaksi, jos on rauhallinen hetki. Pipari tulee aina kaveriksi mukaan suihkuun, saunan puolelle odottamaan. Pipari nauttii rauhasta ja hiljaisuudesta ja on onnellisin kun arki rullaa tasaista tahtia.

Piparin varhaislapsuus on hämärän peitossa, mutta se on ollut ilmeisen traaginen. Neiti löytyi vajaan kuukauden ikäisenä hiekkamyttynä tien varresta, josta se kaikeksi onneksi pelastettiin löytöeläinkotiin. Sieltä se tuli meille asumaan ja on maailman vaatimattomin ja luottavaisin kissa oman perheen kesken. Pipari ei ikinä vaadi mitään, paitsi silloin kun se haluaa ulos.

Ulkoilu on Piparin lempipuuhaa ja ulkona se viihtyy niin pitkään kuin sitä jaksaa ulkoiluttaa. Pipari säntää ovesta heti kun valjaat on puettu päälle ja tekee rohkeita retkiä metsään. Pipari on ihana!

Alakuva on otettu tällä viikolla, Pipari säksätti puun takana västäräkille joka säksätti yhtä kovaa takaisin. Västäräkistä en saanut kuvaa, se säikytteli Piparia ja Tiikeriä parin metrin päässä, metrin korkeudella maasta paikoillaan. Oli villin näköinen! Västäräkeillä on varmaan pesä jossain tässä pihassa, en ole hoksannut missä, mutta puupinossa ehkä.

*****

I realized I haven’t showed photos of our cats for a long time! Here’s Pipari the Brave, the one who hides when the door bell rings. But her nickname is so true when we go outside, she explores strange new worlds and boldly goes where no-one has gone before…

She loves to cuddle and she loves peace and quiet. She was found by roadside covered with sand when she was less than a month old. Fortunately someone saved her and took her to an animal shelter.

We are so happy she is ours! She is the most trusting and modest cat and she never, ever wants anything, except when she wants to go outside :)

Below a photo taken this week, she was communicating with a wagtail…

9 Kommentit »

Terassikausi alkoi :) – Cats

Tiikeri

 Pihalla on lunta vielä vaikka kuinka, mutta terassi on kolattu. Täytyyhän kissojen viimeistään vappuna päästä pihalle! Meidän hienohelmoista kukaan muu kuin Tiikeri ei astu tassullakaan lumeen. Tiikeri on maailman uteliain kissa, joka käveli hankien päällä ihan sujuvasti. Reippaasta alusta huolimatta Tiikerin ulkoilu päättyi paniikissa kolme kertaa puun ympäri kierrettyyn flexiin, valjaista pois sujahtamiseen sekä takaoven ikkunaa vasten hyppimiseen… No toinen kerta oli jo parempi, ehkä tämäkin neiti kesän kuluessa tottuu maailmaan talon seinien ulkopuolella.

*****

We still have lots of snow, but we shoveled a bit at the backyard, so that the cats can go out, it’s May! Tiikeri is the only one who walks on snow. Pipari the Brave would never again come back inside if it depended on her. Manteli behaves like a true cat – walks with dignity for a while and then goes slowly behind the door and waits for us to open it for her.

 Pipari

Pipari on ulkoilijoista urhein. Sitä ei äkkiä uskoisi, sillä sisällä Pipari on kissoista ainoa joka juoksee karkuun ovikellon pimputusta ja pysyttelee saunassa vaikka päivän, jos vieraat ovat liian kovaäänisiä (tai liian pieniä…). Mutta ulkona Pipari on Rohkea Seikkailija, jolla ei ole koskaan kiire sisälle. Eilen Pipari kävi jo lähellä tietä. Pipari ei pelkää astua neulasten päälle eikä kukkapenkkiin. Tosin lumeen Piparikaan ei koske.

Manteli

 Manteli käyttäytyy aina arvokkaasti, kuten kissan kuuluukin. Ulkona Manteli kiertää saman reitin joka kerta, tosin kiikun päälle kiipeäminen sai vielä jäädä, neiti odottaa selvästi että lumet sulavat ensin. Manteli ei juokse eikä panikoi vaikka mitä tapahtuisi. Manteli haluaa aina sisälle ennen Piparia, kävelee rauhassa oven taakse ja odottaa, että aukaisemme oven. Manteli myös odottaa kiltisti paikoillaan kun riisumme valjaat. Jonkun sentään täytyy pitää yllä jotain tasoa, kun nuo nuoremmat eivät useinkaan käyttäydy ollenkaan kissamaisesti.

11 Kommentit »