Melkein kesäkuu

Sen verran melkein vielä, että kuvakin on viime kesältä. Mutta ihan pian, huh!

.

”Minä avaan syömeni selälleen

ja annan päivän paistaa,

minä tahdon kylpeä joka veen

ja joka marjan maistaa.”

– Eino Leino –

Pitäisi olla

pieni metsäaukea, pieni niitty

tuulessa huojuvine ruohonkorsineen, kukkineen

soutavin siivin lentävine perhosineen

.

Pieni metsäaukea, pieni niitty

jossa olisi pieni kivi

angervojen, nuokkuhelmiköiden ja tuoksusimakkeiden

keskellä

.

Pieni kivi

jolle voisi istua

olla yksin

katsella

välillä sulkea silmänsä ja kuunnella

.

Pitäisi olla

jokaisella suomalaisella

isolla ja pienellä

tytöllä ja pojalla

naisella ja miehellä

.

Pieni metsäaukio, pieni niitty

ja pieni kivi, jakkaran kokoinen

.

– Ilkka Koivisto –

Keväämpi oli siellä

Syysloma!

Oi ihana syysloma! Minun lomani alkoi oikeastaan jo eilen ja loppuu pari päivää aiemmin kuin alun perin oli tarkoitus, hyvä näin. Kuvien myötä palataan vielä kesälomatunnelmiin, syksy on mennyt niin vauhdilla tähän asti, että tuntuu kuin kesästä olisi hetki vain. En ole oikein edes tajunnut että kohta on talvi, vaan olen tepastellut käännetyin farkunlahkein ja ilman sukkia. Kun lämpömittari näytti tällä viikolla aamulla ekan kerran pakkasasteita, niin vaihdoin kesän lempparikengät syksykenkiin ja laitoin sukat.

Eikä tämä tarkoita, että haikailisin kesän perään, syksy on ihanaa, parasta aikaa ja nautin jokaisesta päivästä. Eilenkin sumuili niin kauniisti aamukävelylenkillä ja tänään saatiin se kaivattu vesisade juoksulenkille. Loma on kyllä erittäin tervetullut. Minnekään reissuun en ole lähdössä, vaan touhuilen tässä kotosalla kaikenlaista. Lomalla lepuutan ennen kaikkea aivoja ja puuhastelen noiden teinien kanssa. On ihanaa kun saa tehdä kaikenlaista rauhassa tai olla tekemättä, eikä tarvitse ajatella juurikaan mitään monimutkaista.

Lomasuunnitelmiin on mahdollisesti hivuttautunut frisbeegolfia, leffareissu, Neljän taviksen illallinen, valmistautumista kirpparille, uuden pään hakeminen (ulkopuolelta vain uusataan…), siivoustalkoot, maalaamista ja tietysti astangaa, juoksua ja uintia sekä käsitöitä, lukemista ja lorvimista. Ehkä myös Star Wars -leffamaratooni kotisohvalla ja näistä kaikista toteutetaan täsmälleen ne mitkä halutaan. Minulle loman syvin olemus on opiskelun/työn unohtaminen hetkeksi ja aivojen nollaaminen. Tämä onnistuu parhaiten touhuamalla kaikkea ihanaa sopivassa suhteessa yksin, perheen ja ystävien kanssa.

Myös blogi päivittyy joka päivä loman ajan! Valmistelut on tehty jo, että ei käy niin hullusti kuin Photo a day -haasteelle :) Tulossa on kissakuvia, lukupäiväkirjaa, käsitöitä, tavisillallista ja muuta höpinää.

Tänään on perjantai ja virallisesti syyslomani eka päivä, ihanaa tätä iltaa kaikille!

Photo a day: Favourite

Lemppariasiat aamulenkiltä, ihana syksyinen aurinko tänään!

Lempikohta vakikävelyreitin varrelta, sillan alla virtaa pieni joki, ainoa vesi kävelymatkan päässä kotoa. Alkukesästä joen törmällä tuoksuvat tuomet.

Kesän ja syksyn lempikukatkin löytyivät vielä molemmat.

Loppukesä

Maariankämmekät käytiin laskemassa aiemmin kesällä ilta-auringon paistaessa.

Elokuussa tuoksuu jo loppukesä

ja syksy, ihana syksy

tuulahtelee metsän takaa.

Vielä pääsin järveen iltauinnille kuikan huudellessa.

Itä-Suomi yhdessä yössä tai jotain sinne päin

Viikonloppu meni reissatessa, pitkästi toista tuhatta kilometriä auton kyydissä ja ratissa. Tapasin ystäviä ja muutenkin mukavaa seuraa oli koko viikonlopun ajan, kiitokset kaikille ihanille ihmisille joiden kanssa sain heinäkuun ensimmäistä viikonloppua viettää!

Keräsin tähän samaan kirjoitukseen kännykällä otettuja kuvia vähän sieltä sun täältä. Otsikko voisi olla siis muutakin, mutta keksittiin Murmelin kanssa tämä jossain vaiheessa kun tajuttiin minkälaisen ajomatkan olimme itsellemme haalineet yhdelle illalle ja yölle. Ainakin puoli Itä-Suomea :)

Nuo ensimmäiset kuvat tosin ovat ihan kotimaisemista, lenkkipolun varrelta. Tänä kesänä on kotinurkilta löytynyt monta ihanaa, uutta lenkkipolkua! Rakastan metsäpolkuja ja säät ovat olleet ihan parhaat lenkkeilyyn – sadetta ja raitista ilmaa sateen jälkeen.

Pääosan viikonlopusta vietin mukavassa seurassa ristipistoja tehden etelämpänä Pohjanmaalla, mutta sunnuntaina aloitimme Murmelin kanssa Itä-Suomen kierroksen. Savonlinna on ihana kaupunki! Olavinlinna oli määränpää, siellä kuuntelimme kun pojat soittivat sellolla oopperaa ja vähän muutakin, mielettömän hienoa! Minä niin rakastan kunnon musaa.

Keskinen Itä-Suomi on kaunista seutua, yölläkin, tykkään järvistä ja vedestä ylipäätään. En muista olenko koskaan aiemmin käynyt Nurmeksessa, ehkä ihan pienenä kun hetken aikaa asuimme Pielisen rannoilla. Puu-Nurmes on kaunis alue ja tasaiseen tottunutta yhä vaan viehättävät mäkiset maastot.

Kotona kukkivat sireeni ja juhannusruusut, mikä tuoksu! Arki on ihanaa, rakastan rauhaisaa arkea, mutta kyllä tällaiset viikonloput silloin tällöin lataavat akkuja. Uudet asiat ja uudet maisemat avartavat päätä.

Kiitokset kaikille kommenteista, ne aina ilahduttavat kovasti paljon! Olen testaillut miltä tuntuu vastailla kommentteihin tuonne kommentteihin, toivottavasti olette löytäneet ne sieltä, aion jatkaa samaan tyyyliin.

*****

These are all taken by my mobile phone in various places during the weekend, I just collected them to this one post. I spent a lovely weekend stitching with friends, listening to the good music and driving around Eastern Finland.

The first two photos are taken near here when we were jogging with a friend. I have loved jogging this summer, it’s been raining a lot and the air has been so fresh!

The castle is Olavinlinna castle where Savonlinna Opera Festival is organized every summer. We weren’t exactly listening to the opera, even though the boys played some opera music as well :)

The flowers in the last two photos bloom in our yard, I love the smell of those roses!

Kesäviikonloput ♥

Mitä minä olen?

Tiedättekö sen tunteen, kun olet ajatellut ja pohtinut jotain ja sitten luet jostain kun joku on osannut pukea sen kaiken sanoiksi selkeämmin kuin olet koskaan itse osannut edes ajatella? Se on ihanaa, oli kyse sitten pikkuasiasta tai isommasta.

Minä olen useamman vuoden ajan välttänyt käyttämästä pitäisi-sanaa. Vielä se lipsahtaa silloin tällöin, mutta huomaan sen nyt joka kerta. Pitäisi on minusta kertakaikkisen turhanpäiväinen sana. Jos minun pitää tehdä jotain, niin minä teen. Jos taas en saa aikaiseksi tehdä jotain, niin voivoi, sitten en tee ja elän sen kanssa. Oli kyse mistä tahansa. Näiden muutaman vuoden aikana ei ole kertaakaan tullut eteen sellaista tilannetta, jossa tuota sanaa ei voisi korvata jollain muulla positiivisemmalla sanalla. Pitäisi syö energiaa, kasvattaa negatiivisuutta ja keskittää ajatuksia epäonnistumisiin, kaikkeen siihen mitä haluaisin tehdä, mutta missä en ole onnistunut.

Toinen asia mitä olen tehnyt jo vuosia on to do -listat. Rakastan listoja ja kirjoittamista ylipäätään, ne selkiyttävät ajatuksia ja auttavat jäsentämisessä. Jos on paljon tehtävää, kirjoitan listan mitä teen ja missä järjestyksessä. Sitten vain seuraan listaa ja ylimääräinen miettiminen ja jahkaaminen jää pois. Mutta teen listoja myös muista jutuista kuin töistä, kaikista ihanista asioista ja ajatuksista. Minulla on pieni muistikirja, johon kirjoitin pitkin kevättä asioita, joita teen kesälomalla. Siinä lukee parikymmentä asiaa, kuten esimerkiksi että kuuntelen hiljaisuutta. Ja että joogaan paljon. Ja että harjoittelen kirjoittamista. Ja että siivoan talon :)

Sitten eräänä päivänä luin kirjoituksen, jossa nämä kaksi asiaa yhdistyivät. Voilà! Kirjoituksen seurauksena minä kirjoitin muistikirjaani listan minulle tärkeistä asioista, eli niistä asioista, joita teen ja mitä olen. Englannin must-sana ei kuitenkaan sovi minulle vaikka sitä makustelin, en halua määritellä itseäni sen kautta mitä minun pitää tehdä. Minun pitää hyvin vähän.

Listassani lukee esimerkiksi että liikun joka päivä. Siinä lukee myös että luen joka päivä ja kirjoitan joka päivä. Listassani lukee myös muuta ja monimutkaisempaa. Lista ei ole sitä varten, että tuijottelen sitä jatkuvasti, ei minun tarvitse koska monet listan asiat ovat selkäytimessä enkä unohda niitä. Mutta listaa on hyvä vilkuilla silloin tällöin ja tarkistaa etten ole unohtanut mitään ja että se edelleen sisältää oikeita asioita.

En elä listan mukaan, lista ei pakota minua mihinkään, vaan listasin niitä asioita mitä teen elämässäni ilolla. Asioita jotka jossain vaiheessa olivat sellaisia mitä haluan tehdä mutta jotka nyt ovat niitä mitä teen. Lista auttaa minua keskittymään olennaiseen, siihen mikä on minulle tärkeää ja mihin haluan aikani käyttää. Niinpä minun ei tarvitse enää miettiä vaikkapa sellaista että liikkuisinko tänään, koska tiedän että liikun joka päivä. Piste.

PS. Kuvan kuningatar ei mitenkään liity juttuun. Hän on vessamme kumiankkakokoelman uusi hallitsija, sain ihanana tuliaisena sateisesta saarivaltiosta. Ankat lähtevät lapsen matkaan sitten kun lapsi lähtee maailmalle, mutta kuningatar on kuulemma niin ruma, että hän saa jäädä meille vessaa hallitsemaan senkin jälkeen.

Juhannuskukkia

Huussipolun varrella muutaman kymmenen metrin matkalla kukkivat nämä kaikki – metsäkurjenpolvi, metsämansikka, puolukka, valkolehdokki ja vanamo. Luonnonkukat ovat mielestäni kukista kauneimpia.

Voi miten mieltä virkistää ja ajatuksia tuulettaa kun saa viettää juhannusta hulinassa pienten ja isojen ihanien ihmisten kanssa! Aurinko paistoi pääasiassa, mutta vettäkin satoi ja tuuli ihanasti – kaikki säät ovat hyviä lomasäitä. Veden äärellä tuulen havisuttaessa haavan lehtiä oli ihana makoilla keinussa ja lukea kirjaa.

Yksi lapsi lähti reissuun ja toinen tulee parin tunnin päästä kotiin, aamulla nukutaan siis :) Tällaisen viikonlopun jälkeen on hyvä nukahtaa ja sitten taas herätä uuteen viikkoon. Ihanaa kesäkuun viimeistä viikkoa!

*****

I took these photos during the weekend, I just love these kind of wild flowers! It was a lovely weekend with lots of people and mostly sunshine. Have a happy new week!