in angulo cum libro

Yksinkertaistan talon ja mielen nurkkauksia, että sinne jää tilaa minulle tärkeille asioille – kirjoittamiselle, lukemiselle, juoksulle, joogalle, käsitöille, kissoille, matkustamiselle ja ihmisille.

Syysloman loppu?


Syyslomani taisi loppua jo perjantaina, mutta yhtään ei ole iik-loma-loppui-jo -fiilis. Ehkä se johtuu siitä että se loppui hassusti perjantaina? Tai siitä, että kalenterissa on tuleville viikoille paljon kaikkea pientä ihanaa arkeen ripoteltuna? Tai siitä, että ensi viikon lopulla saan toisen muutaman päivän lomapätkäsen ennenkuin opiskelu pääsee taas kunnolla vauhtiin? Tai siitä, että arkenikin on mukavaa eikä väsytä?

Ihan pakko jakaa vielä nämä lumiset (ja luokattoman huonot) kuvat meren rannalta. Eilen aamulla aikaisin oli pimeää ja kylmää, ehkä tunnelma välittyy noista rakeisista kännykkäkuvista. Varpaita paleli lumisella hiekalla tepsutellessa, mutta muuten oli oikein hyvä juoksulenkki ja meripulahdus.

Aurinkoista sunnuntaita!

Mainokset
7 Kommentit »

Aamu-uinnille


Meri on siitäkin syystä ihana, että se on joka päivä erilainen. Olen just kohta lähdössä katsomaan miltä se tänä aamuna kuulostaa ja näyttää. Aiemmin tällä viikolla jokivesi tuntui kylmemmältä kuin merivesi, vaikka mereen kahlatessa tuntuu että nilkat jäätyvät. Joen rannalla pääsee suoraan laiturilta pulahtamaan veteen ja se tuntuu yleensä helpommalta, yllätys yllätys.

Nämä kuvat on napsaistu kännykällä alkuviikosta, ylemmän kuvan koivussa oli lokakuun alun uintireissulla vielä keltaisia lehtiä. Onkohan rannalla tänä aamuna lunta?

5 Kommentit »

Siivottuja sanoja

Jahuu, yksi organisointitavoite on nyt saavutettu! Keväästä asti olen tuijottanut kirjahyllyä olohuoneessa ja miettinyt. Hitaasti ja vakavasti olen pohtinut, että minkälainen kirjahylly tuottaa eniten iloa vai tarvitaanko kirjahyllyä ollenkaan? Tällaisia asioita ei tosiaankaan päätetä hätiköiden, hui, pois se minusta.

Kirjahylly on ollut ongelma haaste siitä syystä, että siinä on ollut liikaa kirjoja ja erityisesti muuta tavaraa. Se on pursunnut kirjoja, päällekkäin ja peräkkäin, vinossa ja vinksinvonksin. Kirjoja on ollut parillakin hyllyllä kahdessa rivissä ja jokaisella hyllyllä on kirjojen päällä ollut lisää kirjoja tai valokuvia tai keskeneräisiä käsitöitä tai epämääräistä sälää matkalla jonnekin.

Kaaoksen näkeminen on lähinnä ärsyttänyt ja tietysti vaikeuttanut kirjojen käsittelyä ja löytämistä, vaikka itse hyllystä olen aina tykännyt. Halusin aikoinaan juuri tällaisen yksinkertaisen kirjoille tarkoitetun kirjahyllyn, en varastointipaikkaa koriste-esineille tai tilaa telkkarille (meidän telkkari on sitä paitsi työhuoneessa eikä olohuoneessa).

Pohdinnan tuloksena syntyivät seuraavat toisiaan ruokkivat periaatteet (varoitus – luvassa lähes julistamista):

  • Lukukokemus on minulle tärkeämpää kuin kirjan omistaminen.
  • Uusia kirjoja ei hankita kuin jostain äärettömän perustellusta syystä. Suomenkieliset saa kirjastosta ja enkunkieliset ostan Kindle-versiona.
  • Kirjahylly on uudestaan ja uudestaan luettavia tai muuten jatkuvassa käytössä olevia kirjoja varten.
  • Kaikki muut kirjat poistetaan, eli myydään tai annetaan eteenpäin.
  • Kirjahyllyn pitää olla kaunis, jotta sen näkeminen tuottaa iloa ja sieltä on helppo ottaa kirjoja.
  • Kirjahylly on kaunis silloin kun siinä on vain kirjoja ja ne ovat yhdessä rivissä siististi.

Ihan täydellinen hyllyn sisältö ei ole, mutta en olekaan perfektionisti. Hyllyssä on vieläkin sellaisia kirjoja jotka eivät täytä kriteereitä, mutta laitetaan suuret linjat kuntoon ensin. Laskinpa huvikseni, että hyllykokonaisuus koostuu 18 hyllytasosta, jotka sisältävät armottoman siivouksen jälkeen karkeasti arvioiden seuraavaa:

  • 2 hyllyllistä valokuva-albumeita ajalta ennen digikameraa (digitointi jossain vaiheessa?)
  • 1 hyllyllinen nuottikirjoja / nuotteja (käytössä)
  • 1 hyllyllinen kahdeksan eri kielen sanakirjoja / kielioppikirjoja (käytössä)
  • 4 hyllyllistä vieraskielisiä kirjoja (pääasiassa enkunkielistä fantasiaa ja ranskankielisiä kirjoja)
  • 1 hyllyllinen ristipistokirjoja (jäljellä enää parhaat, ne joista oikeasti teen jotain)
  • 1-2 hyllyllistä erilaisia tietokirjoja (näistä osa vielä lähtee, mutta osa jää, kuten luonto-oppaat)
  • 2-3 hyllyllistä lasten-/nuortenkirjoja (suurin osa lähtenee aikanaan teinien mukaan)
  • 3-4 hyllyllistä mummin ja hänen vanhempiensa vanhoja kirjoja (ainoa ryhmä jossa on myös selkeästi omistettavia)
  • Vajaa puoli hyllyllistä kirjaston kirjoja ja loput jotain (?)

Pari huomiota tein matkan varrella. Ensinnäkin haloo, kirjaston kirjat säilyvät kirjastossa vallan mainiosti, niitä ei tosiaankaan tarvitse hamstrata omaan hyllyyn. Tämän seurauksena kasasin kassillisen lukemattomia takaisin kirjastoon vietäväksi.

Toinen ajatus on se, että minkään ei tarvitse olla kiveen hakattua. Hyllyssä olevissa kirjoissa on sellaisia, joista varmasti voin helposti luopua vaikkapa puolen vuoden päästä. Toisaalta siellä on sellaisia, joista voisin luopua nyt heti, mutta jotka kotoa lähtevät teinit ottanevat iloisesti mukaansa muutaman vuoden päästä.

Että ei hätää, pääasia että tavoite on nyt saavutettu. Kirjahyllyssä on vain kirjoja eikä mitään muuta ja ne ovat yhdessä rivissä järjestyksessä. Tänä vuonna kirjat ovat vähentyneet melko lailla, ristipistokirjoja olen myynyt ja muita kantanut kirpparille. Aika voittajaolo nyt juuri!

15 Kommentit »

Pussukka Kindlelle


Kindle kaipasi koteloa! Löysin kivan ohjeen, kaivoin kankaita laatikosta ja ompelin. Laitoin väliin vanua ja tikkailin oman maun mukaan sieltä ja täältä, että vanu ja vuori pysyvät ojennuksessa. Lisäsin paria koristenauhaa ja puisen napin. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen, tykkään noista väreistä. Samoista kankaista on työn alla kännykälle uusi pussukka, kun entinen on aika entinen. Myös läppärille tulee suoja samantyylisistä kankaista.

Tänään on maalattu eteisen seinää yhdessä teinin kanssa, siitä tulee hieno! Kyllä väreillä saa aikaan paljon, joku punainen kausi on näköjään nyt menossa. Näytän kuvia jossain vaiheessa kun on valmista.

Mukavaa torstai-iltaa!

15 Kommentit »

Eräänä pakkasaamuna

Eräänä pakkasaamuna

metsä hengitti hiljaa

kantoi kylmän ylväästi

seisoin pitkään paikoillani

ettei mikään särkyisi

8 Kommentit »

Kirpputorifilosofiaa

Oi että minä olen nauttinut siistimmästä talosta! Kesästä jatkuneen tavaroiden vähentämisen seurauksena tilaa on enemmän ja nurkat ovat tyhjät. Vielä on työtä, mutta kyllä eron huomaa jo selvästi. Parasta on se, että en edes muista milloin viimeksi olisin joutunut etsimään jotain tavaraa. Ennen käytin siihen aika paljon aikaa, nyt saan senkin ajan harrastaa muita juttuja.

Syksylläkin on ihana siivota. Olen odottanut syyslomaa senkin vuoksi, että saan taas siivota muutaman paikan kuntoon ja laittaa tarpeetonta kiertoon. Vuorossa on nyt ainakin olohuoneen kirjahylly ja lasten vaatekaapit. Kotona ollessa minun on myös helpompi pitää esimerkiksi keittiö siistinä. Kun kerta tässä päivät pyörin, niin en kyllä sotkuja tuijottele.

Vaatteita ja kirjoja olen lätkinyt jo kirpputorilaatikkoon. Varasin taas kerran itsepalvelukirppikseltä pöydän viikoksi, sitä ennen parin viikon aikana siivoilen ja keräilen kamat kasaan. Meidän paikkakunnalla on hyvä peruskirppis, siellä käy aika paljon väkeä ja tavara menee kaupaksi kunhan hinta on kohdillaan. Viimeksi kesällä vein todella paljon tavaraa todella halvalla ja sain myytyä melkein kaiken pois. Loput tavarat kärrään suoraan kirppiksen naapuriin SPR:n kirpputorille. Näin pääsen kaikesta varmasti eroon eikä kotiin tarvitse tuoda takaisin mitään.

Voisin aivan yhtä hyvin kipata kaiken suoraan SPR:lle, mutta kirpparipöydän varaaminen viikoksi antaa tarvittavan deadlinen ja motivaation. Muuten asia jää helposti ajatuksen asteelle. Varaan yleensä pöydän parin-kolmen viikon päähän, niin että minulla on kunnolla aikaa siivota myytävää kotoa ja hinnotella.

Kirkkaana täytyy kuitenkin pitää mielessä se, että tavaroiden vähentäminen ei ole itsetarkoitus. Tarkoitus on vähentää tavaraa sen vuoksi, että vapautan aikaani minulle tärkeiden asioiden tekemiseen. Että aikani ei valu hukkaan tavaroita etsien, sotkuja surren ja kaaosta säilyttäen. Siistimmässä ja tyhjemmässä tilassa on helpompi hengittää.

4 Kommentit »

Kirjoja tallustelusta ja kipittämisestä

Pitkästä aikaa luettujen kirjojen listakin päivittyi, kun luin viikonloppuna loppuun Tolkienin elämänkerran. Olen suosiolla lukenut nyt vähemmän kirjoja, koska on täytynyt keskittyä muuhun. Pari kirjaa toki on ollut koko ajan kesken, mutta olen lukenut vain sivun silloin, toisen tällöin. En kirjoita vielä kuitenkaan Tolkienista, vaan näistä kolmesta kirjasta, jotka luin elokuun alussa.

Olen lukenut Thoreaun ja Stevensonin ajatuksia kävelemisestä jo aiemmin, mutta kesälomalla kirjat tarttuivat kirjastosta mukaan uudemman kerran. Nämä ovat pieniä, vanhoja (1800-luvun lopulta) ja filosofisia kirjoja, joista tulee hyvälle tuulelle. Thoreau pohtii kävelemistä ja kävelyretkiä ja ihmisen suhdetta luontoon ja kirjoittaa että lyhyetkin kävelyretket tulisi ottaa seikkailuina. Ihana ajatus! Lempilauseeni Thoreaun kirjassa liittyy kuitenkin ehdottomasti läsnäolemiseen:

Mitä tekemistä minulla on metsässä, jos ajattelen jotain muuta kuin metsää?

Stevenson kirjoittaa, että kävelyretkelle kannattaa ehdottomasti lähteä yksin. Silloin voi itse päättää kaikesta eikä kävelyretki muistuta piknikkiä. Nämä molemmat kirjat ovat siis toistasataa vuotta vanhoja ja sen huomaa, tuntuvat välillä jopa hassuilta ehdottomuudessaan. Silti molemmat tarjoavat paljon ajattelemisen aihetta ja ovat lukemisen arvoisia jos tykkää kävelemisestä tai pohdinnoista ylipäätään. Minä olen aina tykännyt kävellä, vauhti on sopiva että ehtii ihastella ympäristöä ja tallusteleminen metsässä tai tiellä tuulettaa aina päätä.

Juokseminen sen sijaan on siis uudempi juttu ja olen niin, niin rakastunut! Haruki Murakami kirjoittaa ja juoksee ja on kirjoittanut tämän mainion kirjan. Bongasin sen kirjakaupasta ja hain sitten samana päivänä kirjastosta lainaan. En ole aiemmin lukenut tämän japanilaisen kirjailijan kirjoja, mutta tulen varmasti lukemaan, pidin kovasti hänen tyylistään kirjoittaa. Muistelen, että Kafka rannalla olisi käynyt joskus kirjastosta kirjahyllyssäni asti…

Murakami juoksee joka päivä ja on juossut maratoneja pitempiäkin matkoja ja harrastaa myös triathlonia. Vaikka minua ei kiinnosta itseni äärirajoille vetäminen juoksemalla tai muutenkaan, niin oli mielenkiintoista lukea sellaisesta. Yhtä mielenkiintoista tätä oli lukea siitä syystä, että Murakami on kirjailija. Hän kirjoittaa kirjassaan hyvin paljon kirjoittamisesta ja puhuu juoksemisen ja kirjoittamisen samankaltaisuudesta.

Yllättäen tästäkin kirjasta poimin läsnäolemiseen liittyvän lainauksen:

”He eivät juokse elääkseen pidempään, vaan koska he haluavat elää täyttä elämää. On parempi elää täysillä selvät tavoitteet mielessään kuin kulkea sumussa, ja nähdäkseni juokseminen auttaa tähän.” 

Jätä kommentti »

Neljän taviksen illallinen XIV


Tänä iltana tavistellaan meillä, jipii ja iik! Menu on suunniteltu ja mukavaa saada tavikset taas meille, vaikka kokkausosio edelleenkin vähän jännittää. Ennen tätä viidettätoista kattausta on paikallaan kertoa neljännestätoista illallisesta, kuvat ihanasta illasta Pingviinin luona olivat unohtuneet jonnekin kameran sisuksiin.


Pingviinin luona on aina niin kaunista ja tunnelmallista, paljon kynttilöitä ja kaunis kattaus. Tietysti myös tosi hyvää ruokaa! Alkupalaksi saimme kesäkurpitsa-pekonipannua, yksinkertaisesti suussasulava yhdistelmä.


Pääruuaksi kasvislasagnea…


…ja jälkkäriksi uuniomena, brownie ja marjapiirakka vaniljavaahdolla. Ihan mielettömän maistuva illallinen eikä nähty nälkää tosiaankaan tämän jälkeen.

Ilta hurahti melkoisen pitkäksi jälkkärin jälkeen rupatellen ja sukkia kutoen, täydellinen yhdistelmä kaikkien mielestä. Kotimatkalla kävimme vielä Murmelin kanssa kuutamouinnilla joessa. Ihanaa oli, mutta paleli kamalasti johtuen varmaan siitä, että painelimme jokeen suoraan syönnin jälkeen ilman minkäänsortin lämmittelyä.

Nyt jälkkärin tekoon ja päivällä vielä frisbeetä nakkelemaan ennen iltaa. Ihanaa sunnuntaita!

3 Kommentit »

Manteli

Kissaneidit Pipari ja Tiikeri on esitelty täällä jo aiemmin ja Manteli on odottanut vuoroaan tapojensa mukaan kärsivällisesti. Manteli on talon kissarouva, vanhin ja arvokkain, joka käyttäytyy kissalle sopivalla tavalla tilanteessa kuin tilanteessa. Manteli ilmiselvästi tuhahtelee välillä noille nuoremmille ja katsoo paheksuvasti varsinkin Tiikerin käyttäytymistä. Kissan kuuluu olla hillitty kuningatar ja määrätä talon tahti!

Manteli on haettu kuusi vuotta sitten löytöeläinkodista. Siellä naapurikunnasta löytynyt kissaemo synnytti yhdeksän pentua ja yksi niistä sai siis kodin meiltä. Manteli on rauhallinen ja tasainen luonteeltaan, mutta innostuu silti välillä helposti riehumaankin. Se odottaa aamulla ruokaa rauhassa ja kärsivällisesti jääkaapin oven edessä istuen, toisin kuin eräs nuorempi neiti joka yrittää hyppimällä varastaa sapuskat jo käsistä…

Mantelin lempipaikkoja talossa ovat komerot – mitä ylempänä, sen parempi! Kun eteisen yläkaapeista otetaan esiin makuupusseja retkeilyjä varten tai peittoja ja tyynyjä vieraille, niin Manteli on heti kiikkumassa tuolin selkänojalla ja haluaa tarkastaa kaapin. Työhuoneessa Mantelin lempipaikka on kirjahyllyn päällä katon rajassa, siellä saa olla rauhassa kissanuorisolta. Manteli viettää myös paljon aikaa teinien vaatekaapeissa ja vaatteet vaativat siksi jatkuvaa tarrarullausta. Vaatekaappien ovet laitetaan aina kiinni ja Manteli kiipeilee taitavasti hyllyltä toiselle jotenkin kummallisesti nojaten suljettuun oveen.

Manteli rakastaa ulkoilua ja naukuu keväällä vaativasti ulos kissoista ensimmäisenä. Ulkonakin Manteli kulkee arvokkaasti. Se kiertää aina saman lenkin talon ympäri, pitäen pitkiä tuumaustaukoja muovisissa sadevesikaivoissa ja muissa kissalle sopivissa siisteissä paikoissa. Muutaman kerran kesässä Manteli poikkeaa reitiltään kiiveten puisen keinun päälle tarkastamaan pihan (kuva alla).

Mantelin ja minun yhteinen juttu on käpälien asettelu samaan läjään. Manteli tulee silloin tällöin nukkumaan minun viereen, aina samalle paikalle pään vasemmalle puolelle. Siihen sijoittuminen on operaatio, joka sisältää käpäliemme asettelun lomittain. Sen jälkeen Manteli painaa päänsä käpäläläjän päälle ja nukkuu siinä kunnes jossain vaiheessa vaihdan unessa asentoa ja Manteli siirtyy kauemmaksi turvallisen välimatkan päähän. Aamulla se pomppaa ylös juuri kun alan heräillä ja painuu pois vaivihkaa tassutellen. ♥

13 Kommentit »

Syysloma!

Oi ihana syysloma! Minun lomani alkoi oikeastaan jo eilen ja loppuu pari päivää aiemmin kuin alun perin oli tarkoitus, hyvä näin. Kuvien myötä palataan vielä kesälomatunnelmiin, syksy on mennyt niin vauhdilla tähän asti, että tuntuu kuin kesästä olisi hetki vain. En ole oikein edes tajunnut että kohta on talvi, vaan olen tepastellut käännetyin farkunlahkein ja ilman sukkia. Kun lämpömittari näytti tällä viikolla aamulla ekan kerran pakkasasteita, niin vaihdoin kesän lempparikengät syksykenkiin ja laitoin sukat.

Eikä tämä tarkoita, että haikailisin kesän perään, syksy on ihanaa, parasta aikaa ja nautin jokaisesta päivästä. Eilenkin sumuili niin kauniisti aamukävelylenkillä ja tänään saatiin se kaivattu vesisade juoksulenkille. Loma on kyllä erittäin tervetullut. Minnekään reissuun en ole lähdössä, vaan touhuilen tässä kotosalla kaikenlaista. Lomalla lepuutan ennen kaikkea aivoja ja puuhastelen noiden teinien kanssa. On ihanaa kun saa tehdä kaikenlaista rauhassa tai olla tekemättä, eikä tarvitse ajatella juurikaan mitään monimutkaista.

Lomasuunnitelmiin on mahdollisesti hivuttautunut frisbeegolfia, leffareissu, Neljän taviksen illallinen, valmistautumista kirpparille, uuden pään hakeminen (ulkopuolelta vain uusataan…), siivoustalkoot, maalaamista ja tietysti astangaa, juoksua ja uintia sekä käsitöitä, lukemista ja lorvimista. Ehkä myös Star Wars -leffamaratooni kotisohvalla ja näistä kaikista toteutetaan täsmälleen ne mitkä halutaan. Minulle loman syvin olemus on opiskelun/työn unohtaminen hetkeksi ja aivojen nollaaminen. Tämä onnistuu parhaiten touhuamalla kaikkea ihanaa sopivassa suhteessa yksin, perheen ja ystävien kanssa.

Myös blogi päivittyy joka päivä loman ajan! Valmistelut on tehty jo, että ei käy niin hullusti kuin Photo a day -haasteelle :) Tulossa on kissakuvia, lukupäiväkirjaa, käsitöitä, tavisillallista ja muuta höpinää.

Tänään on perjantai ja virallisesti syyslomani eka päivä, ihanaa tätä iltaa kaikille!

7 Kommentit »