


Jahuu, yksi organisointitavoite on nyt saavutettu! Keväästä asti olen tuijottanut kirjahyllyä olohuoneessa ja miettinyt. Hitaasti ja vakavasti olen pohtinut, että minkälainen kirjahylly tuottaa eniten iloa vai tarvitaanko kirjahyllyä ollenkaan? Tällaisia asioita ei tosiaankaan päätetä hätiköiden, hui, pois se minusta.
Kirjahylly on ollut ongelma haaste siitä syystä, että siinä on ollut liikaa kirjoja ja erityisesti muuta tavaraa. Se on pursunnut kirjoja, päällekkäin ja peräkkäin, vinossa ja vinksinvonksin. Kirjoja on ollut parillakin hyllyllä kahdessa rivissä ja jokaisella hyllyllä on kirjojen päällä ollut lisää kirjoja tai valokuvia tai keskeneräisiä käsitöitä tai epämääräistä sälää matkalla jonnekin.
Kaaoksen näkeminen on lähinnä ärsyttänyt ja tietysti vaikeuttanut kirjojen käsittelyä ja löytämistä, vaikka itse hyllystä olen aina tykännyt. Halusin aikoinaan juuri tällaisen yksinkertaisen kirjoille tarkoitetun kirjahyllyn, en varastointipaikkaa koriste-esineille tai tilaa telkkarille (meidän telkkari on sitä paitsi työhuoneessa eikä olohuoneessa).
Pohdinnan tuloksena syntyivät seuraavat toisiaan ruokkivat periaatteet (varoitus – luvassa lähes julistamista):
- Lukukokemus on minulle tärkeämpää kuin kirjan omistaminen.
- Uusia kirjoja ei hankita kuin jostain äärettömän perustellusta syystä. Suomenkieliset saa kirjastosta ja enkunkieliset ostan Kindle-versiona.
- Kirjahylly on uudestaan ja uudestaan luettavia tai muuten jatkuvassa käytössä olevia kirjoja varten.
- Kaikki muut kirjat poistetaan, eli myydään tai annetaan eteenpäin.
- Kirjahyllyn pitää olla kaunis, jotta sen näkeminen tuottaa iloa ja sieltä on helppo ottaa kirjoja.
- Kirjahylly on kaunis silloin kun siinä on vain kirjoja ja ne ovat yhdessä rivissä siististi.
Ihan täydellinen hyllyn sisältö ei ole, mutta en olekaan perfektionisti. Hyllyssä on vieläkin sellaisia kirjoja jotka eivät täytä kriteereitä, mutta laitetaan suuret linjat kuntoon ensin. Laskinpa huvikseni, että hyllykokonaisuus koostuu 18 hyllytasosta, jotka sisältävät armottoman siivouksen jälkeen karkeasti arvioiden seuraavaa:
- 2 hyllyllistä valokuva-albumeita ajalta ennen digikameraa (digitointi jossain vaiheessa?)
- 1 hyllyllinen nuottikirjoja / nuotteja (käytössä)
- 1 hyllyllinen kahdeksan eri kielen sanakirjoja / kielioppikirjoja (käytössä)
- 4 hyllyllistä vieraskielisiä kirjoja (pääasiassa enkunkielistä fantasiaa ja ranskankielisiä kirjoja)
- 1 hyllyllinen ristipistokirjoja (jäljellä enää parhaat, ne joista oikeasti teen jotain)
- 1-2 hyllyllistä erilaisia tietokirjoja (näistä osa vielä lähtee, mutta osa jää, kuten luonto-oppaat)
- 2-3 hyllyllistä lasten-/nuortenkirjoja (suurin osa lähtenee aikanaan teinien mukaan)
- 3-4 hyllyllistä mummin ja hänen vanhempiensa vanhoja kirjoja (ainoa ryhmä jossa on myös selkeästi omistettavia)
- Vajaa puoli hyllyllistä kirjaston kirjoja ja loput jotain (?)
Pari huomiota tein matkan varrella. Ensinnäkin haloo, kirjaston kirjat säilyvät kirjastossa vallan mainiosti, niitä ei tosiaankaan tarvitse hamstrata omaan hyllyyn. Tämän seurauksena kasasin kassillisen lukemattomia takaisin kirjastoon vietäväksi.
Toinen ajatus on se, että minkään ei tarvitse olla kiveen hakattua. Hyllyssä olevissa kirjoissa on sellaisia, joista varmasti voin helposti luopua vaikkapa puolen vuoden päästä. Toisaalta siellä on sellaisia, joista voisin luopua nyt heti, mutta jotka kotoa lähtevät teinit ottanevat iloisesti mukaansa muutaman vuoden päästä.
Että ei hätää, pääasia että tavoite on nyt saavutettu. Kirjahyllyssä on vain kirjoja eikä mitään muuta ja ne ovat yhdessä rivissä järjestyksessä. Tänä vuonna kirjat ovat vähentyneet melko lailla, ristipistokirjoja olen myynyt ja muita kantanut kirpparille. Aika voittajaolo nyt juuri!

