Huoli pois! Reissukuvia on tulossa lisää, mutta välillä taas tässä, oleellisen äärellä.
Netissä on vaikka minkälaisia hyviä siivouslistoja mistä tavaroista roinan hävittämistä voi aloittaa. Mutta mitä useamman vuoden homma on jatkunut, sitä vaikeammaksi se käy. Rojusta on helppo luopua, mutta entäs siitä tavarasta jota on tähän asti säästänyt sen vuoksi, että se on jollakin tapaa käyttökelpoinen, mutta sitä ei voi jostain syystä myydä tai antaa kenellekään? Tai siitä, joka on tähän asti välttänyt kaikki seulat ja saanut armonaikaa, mutta ei sitä oikeasti koskaan tarvita?
Tämän päivän huokailujen, tuumaustuokioiden (ja roskisreissun) jälkeen kirjoitin listan. Aina välillä laatikoidentutkimispäivä jaksa ihmetyttää. Miten tällaisia voi vielä löytyä vuosien jälkeen?
Ole viisaampi! Nämä kaikki saat siis ihan hyvällä omallatunnolla heittää roskiin:
* Rumat vähän käytetyt vihkot ja lehtiöt, vaikka niissä olisi tyhjiä sivuja jäljellä.
* Kaikki yhdistysten, järjestöjen, liittojen tai minkä tahansa puljun jäsenetuvihkot, säännöt ja sen sellaiset.
* Ylimääräiset toimivat kynät, viivottimet ja pyyhekumit. Montako tarvitset? Eikä tarvitse rakentaa mitään loppuelämän varastoa, kymmenen vuoden suunnitelmakin on ihan ok.
* Lasten piirustukset ja päiväkotimuistot rullalla, laatikoissa, kansioissa. Kerää parhaat yhteen kansioon tai albumiin joululahjaksi. Leikkaa niistä suurista A3-kokoisista keskelle piirretyt ötökät ja laita reunat roskiin. Ota hiihtokilpailun kunniakirjasta osia ja liimaa ne talteen. Isot lapset ilahtuvat kansiollisesta siististi järkättyjä muistoja ja sellaisena niitä tulee ihailtuakin joskus.
* Kaikki saamasi lahjat mistä et tykkää, mutta mitä ei voi myydä tai antaa kenellekään. Siinäkin tapauksessa että joku on tehnyt ne itse ja käyttänyt niiden tekemiseen aikaa. Voit toki keksiä niille uutta käyttöä tai kierrättää materiaalit. Kukaan ei muista, kukaan ei pahastu ja jos muistaa tai pahastuu, niin entä sitten? Pieni sivujuonne tähän liittyen: Virkkasin kerran ala-asteella lempiopettajalleni tyynyn joululahjaksi ja tämä opettaja antoi sen minulle takaisin kun hän oli jo vanha ja minä olin jo aikuinen. Hän sanoi että hänellä on sellainen tapa. Minusta se oli ihana asia ja tuossa se tyyny futonilla nytkin minua hänestä muistuttaa.
* Vanhat lompakot ja viimevuotiset (ja sitä edellisvuotiset…) kalenterit.
* Puhelinten ym. laitteiden pahviset ja muoviset myyntipakkaukset. Haloo! Myös työsellaisten. Myös vuokramodeemin. Ei ne sitä pakkausta halua takasin.
* Omat vanhat opiskelumateriaalit parista tutkinnosta. Niitä ei lueta koskaan. Säästä se yksi paras essee josta sait ihanaa palautetta.
* Kaikki kangaskassit, vaatteet ja asusteet missä on pienikin tahra joka ei lähde pois. Vaikka kuinka tykkäät just siitä teekaupan kassista.
* Ihan kaiken mikä aiheuttaa huokauksen seuraavana päivänä. Sen jälkeen kun olet kantanut vaatteita Konttiin, lähettänyt myytyjä tavaroita postissa, lajitellut paperit, pahvit ja metallit. Jos pää meinaa levitä kun pitäisi vielä yksi kierrätysreissu tehdä, niin silloin saat länttäistä kaiken lopun muovipussiin ja viedä sekajätteeseen. Maapallo ei siihen kassilliseen kuole ja mielenterveytesi säilyy. Olet hyvä ihminen.
Vitsit, mä repesin aivan täysillä, kun pääsin tuohon pahviset pakkaukset -kohtaan. :D Arvaa montako (sataa) kertaa olen inttänyt aiheesta tuon kakslahkeisen kanssa, joka jemmaa niitä laatikoita autotalliin. :D
Muakin jo nyt naurattaa :D Minä en edes periaatteessa jemmaa niitä, niin miten niitä silti voi löytyä? Vaikka kaikki tavarat on järjestyksessä? Mystistä… Ja tsemppiä inttämiseen! :)