Keski-ikä –
kuin olisi tullut
pitkältä matkalta
kotiin.
– Helena Anhava –
*****
Minäkö keski-ikäne?
Kuule sie heitukka.
Mie oon mahti-ikäne.
Mahti-ikäne on sellane,
ko ei tartte enää äiteelt kysyvä neuvoa läty paistos
tai ees häräfile marinoimises’
Ko ei tartte välittä,
mitä naapurin lanko mun uuest jakauksest mietti.
Ko viisaut ja kokemust on enempi
ko kaheskymmenes teinis yhteens.
Ko osaa olla ittes kans
pystyp’päin.
Sillee komiast.
– Positiivareiden Värssypankista –
*****
Tämän ikäisenä hyvä olla,
hymyillen aamuisin ajatella –
sain uuden ihanan päivän!
Ikä on mielentila. :-)
Liimasin blogiini Sinulle lappusen!
Kiitos tätäkin kautta! Palaan asiaan :)
Juu, tämä on ehdottomasti paras ikä tähän asti. En kaipaa yhtään sitä angstisuutta, joka oli parikymppisenä. Tai hulabaloota kolmikymppisenä opiskelllen ja töitä tehden suht pineten lasten äitinä. Vieläkin on hulabaloota monella tapaa mutta tuntuu että sen hallitsee paremmin. Ei ole virran vietävänä. ehdottomasti paras ikä. Ja onnea vielä kerran, ystäväni. :-)
Kiitos! Täsmälleen näin :) Erittäin suurta onnea tässä iässä on tuon ikäiset lapset.
Onnittelut näin jälkikäteen! :) Minullakin on nähtävästi pian se keski-ikä edessä, jonkun tiedon mukaan se alkaisi 35-vuotiaana, ja näin muistan minulle joskus koulussakin opetetun. Vielä siis muutama viikko armonaikaa. ;) Mutta minusta paras ikä on juuri se mitä elää parhaillaan. Ei tarvitse haikailla nuoruuden perään, mutta ei ole vielä mikään kiire vanhetakaan. Nyt on oikein hyvä. :) Ja viiden vuoden päästä on todennäköisesti taas ihan hyvä. Tai 20 vuoden päästä. Oli 20 vuotta sittenkin ihan hyvä ikä, siis sillä hetkellä hyvä.
Kiitos! Wikipediasta (totuus… :) ) katselin tässä taannoin keski-iän määritelmää, siellä luki että se olisi elämän kolmas neljännes. Tämä on oikein hyvä ikä!