in angulo cum libro

Yksinkertaistan talon ja mielen nurkkauksia, että sinne jää tilaa minulle tärkeille asioille – kirjoittamiselle, lukemiselle, juoksulle, joogalle, käsitöille, kissoille ja ihmisille.

Teoista rutiineiksi

: 6.9.2012

Rakastan rutiineja! Olen monta vuotta julistanut (ainakin itselleni) miten rutiinit ovat ihania. Rutiinit ovat ne, minkä avulla arkea muutetaan! Kun asiasta tekee rutiinin, sitä ei tarvitse enää miettiä ja siitä voi nauttia ilman jahkaamista.

Rutiinit lähtevät tietoisista päätöksistä tehdä joitain asioita säännöllisesti samalla tavalla. Pelkkä päätös ei kuitenkaan riitä, vaan sen jälkeen täytyy tehdä raakaa työtä rutiinien synnyttämiseksi.

Tässä joitakin minun rutiinejani, jotka ovat auttaneet muuttamaan elämääni sellaiseksi kuin haluan.

  • Nukkumisrytmi – menen illalla aikaisin nukkumaan, nousen aamulla aikaisin ylös. Tämä toi valtavan muutoksen! Vaihdoin illan väsyneet ja turhanpäiväiset tunnit aamun rauhallisuuteen. Herään virkeänä viimeistään viideltä ja teen aamulla hiljaisuudessa juuri niitä asioita mitä haluan, koskaan ei tule kiire. Kaiken lisäksi nukun enemmän kuin ennen, mikä on hyvin kummallista.
  • Aamurutiinit – rakastan aamuja! Herään, juon vettä, sytytän pari kynttilää, herättelen itseni joko venyttelemällä, muutamilla joogaliikkeillä tai vain istumalla ja hengittämällä, kirjoitan ja luen, syön aamupalan. Lukemisen ja aamupalan syömisen vaiheilla herää asteittain muu perhe.
  • Aamupala – joka päivä suurinpiirtein sama, tai ainakin samoista elementeistä koostuva. Olen aina tykännyt syödä aamulla, mutta nyt syön hyvin, paremmin ja terveellisemmin kuin ennen.
  • Liikkumiset  – juoksu kolmesti viikossa, astangajooga kahdesti. Tämän lisäksi kävelylenkkejä, uintia (pikapulahduksia nyt syksyllä) ja venyttelyjä. Keskimäärin tunti päivässä ja yksi lepopäivä viikossa, niin kaikki on hyvin. Viime talvena ja keväänä kävin paljon jumpissa ja vaikka niistä tykkäänkin, niin juoksusta enemmän.
  • Telkkarin katsominen ainoastaan yhdessä teinien kanssa – valitut sarjat / leffat molempien kanssa ja siinä samalla kaikenmaailman asioista rupattelut. Nukkumisrytmin muuttaminen sai aikaan sen, että en enää katso puolinukuksissa telkkarista sellaista, minkä katsomiseen en oikeasti halua aikaani käyttää.

Nämä muutokset ovat tapahtuneet yksi kerrallaan. Kovin montaa uutta asiaa ei hetkessä saa rutiiniksi. Työn alla minulla on tällä hetkellä esimerkiksi liikkumiseen liittyen lihaskuntoharjoitus. Kuntosalilla vai kotona, mikä päivä…? Toinen työn alla oleva rutiini on illan syömisrytmi. Se on jo melkein hanskassa, pientä viilausta vailla.

Rutiini voi sanana kuulostaa tylsältä ja rajoittavalta. Minun elämääni ne eivät rajoita, päinvastoin, koska ne ovat sellaisia asioita joita oikeasti haluan tehdä. Rutiinit eivät pakota, vaan vapauttavat – aikaa ja ajatuksia tietoiseen ja säännölliseen tekemiseen. Rutiinien avulla saan tehtyä joka päivä niitä minulle tärkeitä juttuja, joihin haluan aikani käyttää.

Onko teillä rutiineja vai inhoatteko niitä?


18 responses to “Teoista rutiineiksi

  1. Virpi kirjoitti:

    On rutiineja ehkä eniten lasten takia, että arki tuntuisi turvalliselta. Minäkin yritän nousta aikaisin, mutta jos haluan sinne lenkille niin sitten on lähdettävä suoraan sängystä, koska siellä on ehdittävä käydä ennen töitä ja ennen kuin mies lähtee töihin. Syksyllä ja talvella se on ikävää, sillä en niin nauti metsälenkeistä pilkkopimeässä…

    • Leena kirjoitti:

      Huomattiin tässä yhtenä aamuna kun oltiin jo puoli kuusi metsässä juoksemassa, että kovin kauan ei siihen aikaan enää aamuisin metsässä juosta! Täytynee siirtää aamulenkit johonkin valaistuun paikkaan valitettavasti, jos on kahdeksalta oltava jo muualla.

  2. Eila kirjoitti:

    Huomenta!
    Jokunen sama rutiini löytyy kuin sinulta. Nousen viiden tienoolla, aamukahvi lehden kanssa on ihan must! Sitten tarkistan sähköpostit ja käyn kurkkaamassa onko suosikkiblogeja päivittynyt:) Nykyisellään minäkin olen luopunut myöhäisistä tv-ohjelmista, menen mieluummin sänkyyn lukemaan.
    Siivouspäiviä on aina torstaina ja perjantain ruokalista on vakio! Jos alkaa oikein miettimään, löytyisi rutiineja vielä aika paljon lisää!

  3. Ninnu kirjoitti:

    Olen ollut aina aamuvirkku ja rakasta myös aamuja.. Siispä menen myös ajoissa nukkumaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
    Koirien kanssa lenkkeily taitaa olla mun vahvin rutiini :). Kun on vastuussa toisten elollisten hyvinvoinnista, niin ei voi sivuuttaa tätä rutiinia :).

    • Leena kirjoitti:

      Aamuja voisi hehkuttaa vaikka kuinka :) Pääsääntöisesti herään viikonloppuisinkin samaan aikaan, vaikka ei kello herättäisi niin herään kuitenkin. Mutta kyllä täälläkin välillä valvotaan iltaa ja sitten myös nukutaan aamua, saatetaan pitää leffailtaa viikonloppuna tai sitä rataa.

  4. Katri kirjoitti:

    Lenkkeily koiran kanssa (ja siitä huolehtiminen ylipäänsä) lienee tosiaan se vahvin rutiini. Silloin kun koira lomailee vanhempieni luona, elämä menee ihan sekaisin… Olen miettinyt viime aikoina paljon rutiineja, haluan ehdottomasti löytää ne tietyt selkeät rutiinit joita tarvitsen ja unohtaa tyhjänpäiväisen ”haahuilun” :-) Tuon aikaisemmin-nukkumaan-aikaisempi-aamuherätys-rutiinin haluaisin ehdottomasti takaisin, siitä lipsuminen on aiheuttanut varmaan osan tuosta ”haahuiluin” tunteesta.

    • Leena kirjoitti:

      Tyhjänpäiväisestä haahuilusta ei ole kyllä mitään hyötyä, minä harrastin sitä paljon aiemmin. Jo pelkästään sen miettiminen ja tiedostaminen ja rutiinien suunnittelu on hyvä juttu, haahuilu vähenee heti kun tietoisesti alkaa tehdä jotain asioita. Kaikkein turhauttavinta siinä haahuilussa on se, että sitten ei saa tehtyä niitä asioita mitä oikeasti haluaisi tehdä. Väsyneenä haahuilee enemmän, se on kyllä totta :)

  5. Lorainne kirjoitti:

    Minultakin löytyy samantapaisia rutiineja, paitsi että en herää ihan viideltä. :P Minulle aikaisin herääminen on lähinnä sitä, etten viikonloppuisin loju petissä kymmeneen-yhteentoista asti lehtiä lukemassa, vaan nousen viimeistään puoli yhdeksältä ja käyn vaikka pienellä aamulenkillä. Olen ylipäätäänkin lisännyt liikuntaa melkein sadalla prosentilla aiempaan verrattuna, ja teen joka päivä edes jotain pientä – olen huomannut, että jaksan paremmin, eikä kertaakaan ole ollut nukkumaan mennessä sellainen plösö olo, että päivä on mennyt hukkaan. :)

    • Leena kirjoitti:

      Onneksi kaikkien ei tarttekaan herätä viideltä :) Kunhan löytää ne omat jutut mitä haluaa tehdä ja omat aikataulut, niin se on pääasia. Ihania sanoja näissä kommenteissa, plösö olo, se on just sitä :)

      Liikunta on niiiiin ihana juttu, kivalta kuulostaa aamulenkkisi! Vähänkin kun pistää nokkansa ulos tai kroppansa liikkeelle niin saa älyttömästi lisää virtaa päivään.

  6. Sari kirjoitti:

    Tuo nukkumaanmeno-heräämis-rutiini on meikäläiselläkin sellainen, joka pitäisi saada kohdilleen. Jotenkin siitä tulee aina lipsuttua…

    • Leena kirjoitti:

      Juu minäkin jotenkin yritin ja yritin ennen, mutta jotain en ollut sisäistänyt mikä nyt on löytynyt kun tämä muuttui niin helpoksi. Onneksi se rutiini alkaa pyörittää itseään jossain vaiheessa, kun herää aikaisin niin iltaisin on niin väsynyt että on pakko mennä nukkumaan :)

  7. Sini Helmi kirjoitti:

    Tuo sana rutiini kuulostaa jotenkin myös minun korvaani huonolta, vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä, että rutiinit ovat ihmiselle hyväksi! Olen useasti miettinyt, että mikä sana olisi hyvä korvaamaan sitä??? Niin, että siitä tulisi positiivinen tunne…

    Olen vieläkin aivan ihmeissäni, näistä meidän elämän yhteneväisyyksistä! Jälleen löytyi lisää, aloitin tänään joogan! Ja olin lähes haltioissani tullessani tunnilta ulos, ohjaaja oli niiiiin ihana ihminen! Olen joskus aikaisemmin joogannut hetken, mutta ohjaaja ei silloin herättänyt kovinkaan positiivisia tunteita minussa, mutta kaipuu lajiin jäi. Tänään se astui uudelleen elämääni ja olen siitä TOSI iloinen! Voi kuinka hyvältä se tuntui!

    Vein joogan jälkeen jälleen kassillisen tavaraa kirppikselle, eli kodin tyhjentäminen ja elämän siivoaminen jatkuu! Samalla olen karsinut ohjelmaa pois ja lisää olen karsimassa, suunnitelma ja aikataulu on jo :) Keväästä alkaen olen vähentänyt TV:n katsomista paljon ja olen hyvin kriittinen siitä, mitä katson. Kaikkiin muutoksiin, joita olen tehnyt, olen hyvin tyytyväinen, mutta sarkaa on vielä jäljellä ja PALJON!!! Onpa elämässä haastetta ja unelmaa!

    Kaikkea hyvää sinulle elämääsi!!!

    • Leena kirjoitti:

      Minäkin vierastin pitkään rutiini-sanaa, mutta sitten päätin tykätä siitä. ”Tapa” voisi olla toinen lähes samansisältöinen sana, mutta kyllä minä tykkään rutiinista. Jos se tarkoittaa mukavia asioita!

      Oi että ihanaa kun olet päässyt joogaan! Ohjaaja on tosi, tosi tärkeä, jos jostain syystä ohjaaja ei miellytä niin on paljon vaikeampi keskittyä ja innostua. En tajua että miten olen tähän asti elänyt ilman joogaa (ja juoksua ja syksyuintia ja…), siitä on tullut niin tärkeä osa elämää. Tekee hurjan hyvää sekä kropalle että mielelle ja luulen että koskaan en sitä lopeta!

      Voi miten hyvältä kuulostaa siivoamisesi. On ihanaa kun saa asioita tehtyä ja siivottua, mutta sekin on ihanaa kun tekemistä vielä riittää. Aina voi varmasti vielä vähän yksinkertaistaa ja kun siinä siivoamisen välissä tekee niitä asioita mistä nauttii, niin on elämä mallillaan. Katselin juuri kalenteriani ja tajusin, että nyt sen oikeasti täyttävät sellaiset asiat joita haluan tehdä, eivätkä ”pakolliset” menot, jotka eivät huvita.

      Auringonpaistetta sinulle :)

  8. Päivikki kirjoitti:

    Rutiineita:
    Syön säännöllisesti.
    Lauantaiaamuina herään vapaaehtoiseti aikaisin. Juon teetä ja lueskelen blogipäivityksiä ja Ravelryä.
    Iltaruuan jälkeen istun sohvaan neulomaan ja katsomaan DVD:ltä elokuvaa tai kuuntelemaan kirjaa CD:ltä.
    Rutiinit on kivoja, kunhan ne eivät ala hallita elämää.

    • Leena kirjoitti:

      Tuo on tärkeä että rutiinit eivät saa hallita elämää, pikemminkin niin päin että rutiinit auttavat elämänhallinnassa. Juuri tuon ylimääräisen haahuilun välttämisessä, niinkuin noissa aiemmissa kommenteissa oli puhetta.

  9. pappipuikoissa kirjoitti:

    Tutuilta kuulostavia rutiineita :). Lasten kouluunmenot ja koulustatulot sekä koira pitävät minut tukevasti rutiineissa, vaikka olenkin tämmöinen ”vapaaherratar”. Nautin kyllä kovasti loma-ajoistakin, kun iloitsen siitä, ettei lasten tarvitse kiiruhtaa aamulla kouluun. Nyt, kun kaikki kolme koululaista käyvät eri kyydeillä eri kouluissa ja esikoinen toimintakeskuksessa taksilla, riittää vipinää suuntaan ja toiseen. Aamukuudelta herätään arkisin keittämään kaurapuuro ja siitä se lähtee. Tokkuraisina aamuina tiskikonetta tyhjentäessä voi puurokippo tai muki kolahtaa käsistä kivilattialle ja mennä palasiksi, mutta muuten menee mukavasti :D. Minä en kyllä malta illalla mennä kauhean aikaisin nukkumaan, vaan nautin talon hiljenemisestä ja yksinäisistä ristipistoista kiikkustuolissa tai kirjan lukemisesta vuoteessa… 7 tunnin yöunet sentään ovat välttämättömät, fysiikan kannalta :).

    • Leena kirjoitti:

      7 tuntia kuulostaa tutulta ja hyvältä, sitten herää oikeasti virkeänä. Minä valvoin aiemmin niin myöhään, että en ehtinyt nukkua kuin korkeintaan kuusi tuntia, se riitti muutamana yönä peräkkäin, mutta sitten oli pakko nukkua enemmän ainakin yhtenä yönä. Nyt nukun useimmiten 7 tuntia, satunnaisesti enemmän tai vähemmän :)

      Hiljaisesta talosta nauttiminen säännöllisesti on kyllä ihan välttämätöntä aina silloin tällöin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: