in angulo cum libro

Yksinkertaistan talon ja mielen nurkkauksia, että sinne jää tilaa tärkeille asioille – kirjoittamiselle ja lukemiselle, joogalle ja muulle liikkeelle, ihmisille ja kissoille, matkustamiselle ja käsitöille sekä maailman pelastamiselle. Koska jotkut asiat elämässä ovat keltaisia.

Mitä jäi elämään vegaanihaasteesta?

: 14.2.2018

Vegaanihaasteesta on kulunut hetki ja tuumaan että mitäs siitä jäikään käteen. Tammikuu meni loistavasti, ostin kotiin ainoastaan vegaanituotteita enkä syönyt lihaa kuin muistaakseni kerran brunssilla ravintolassa jossain piirakassa/salaatissa. Ai niin ja toisen kerran ulkona syömässä kun tarjoilija sotki ystävän ja minun tilaukset, olikos sekin tammikuussa… :D

Olin kuun vaihteen Espanjassa enkä syönyt lihaa sielläkään. Kalaa söin tarkoituksella plus myös sellaista kasvisruokaa, mikä ei ollut vegaanista. Positiivinen yllätys oli löytää Alicantesta kahvila/leipomo jossa tehdään vain vegaanisia herkkuja ja hyviä vegaanisia ruokavaihtoehtoja muualtakin. Croissant kahvilassa oli aivan uskomattoman hyvä. (Sivuhuomautus: Oulussa Makiastakin saa aamupalalla vegaanisia croissantteja!) Kasvisruokaa Alicantesta löytyi helposti ja kysyessä tarjoilijat esittelivät auliisti kaikki kasvisvaihtoehdot ja ehdottivat miten jonkun ruuan sai muokattua kasvisruuaksi. Tutuksi tulivat ilmaisut con carne ja sin carne!

Mutta siis mitä nyt? Aion jatkaa samalla tiellä, en keksi miksi minun pitäisi ostaa pääasiassa muuta kuin vegaanista. Maitotuotteisiin olen jo ihan tottunut muutenkin, kauramaito ja -kerma ynnä muut sujahtavat jo automaattisesti ostoskoriin ja maistuvat hyvältä. Meillä ei käytetä oikeastaan ollenkaan eineksiä ja ihan perusruuan valmistaminen vegaaniseksi on helppoa ja kivaa, mukava kokeilla uusia reseptejä ja tuotteita! Vegaanista suklaatakin löytyy vaikka kuinka ja herkkujen leipominen kotona vegaaniseksi on helppoa. Leivät teen pääasiassa itse ja mitäs muuta sitä sitten vielä syödäänkään? Kasviksia tulee tietysti syötyä paljon, ihan paras aamun aloitus on porkkanamehu, johon lisään vaikkapa inkivääriä ja selleriä tai joskus omenaakin, nam!

Helmikuussa olen syönyt lihaa pari kertaa, esimerkiksi poropizzan palasen ja kylässä yhden kerran jotain lihajuttua myös. Mutta lihaa en halua syödä edelleenkään ja välttelen sitä niin paljon kuin pystyn.

Olen kuitenkin päättänyt toistaiseksi syödä kalaa. Tykkään kalasta, se on terveellistä, enkä näe sen syöntiä niin pahana asiana eettisesti kuin lihan syöntiä. Varsinkin jos seuraan WWF:n Kalaoppaan ohjeita. Jätän myös nuo Katan kanalan kananmunat herkuttelukäyttöön niinkuin viimeksi kirjoitin.

Eli hurjasti oli hyötyä tämän vuoden Vegaanihaasteesta, se sai minut muuttamaan ruokailua paljon vegaaniseempaan suuntaan. Suosittelen lämpimästi osallistumaan ensi vuonna! Tänä vuonna otin myös tutorin ja oli mukava vaihtaa hänen kanssaan vähän ajatuksia sähköpostitse ja saada reseptivinkkejä. Suosittelen sitäkin siis :) Lisään tähän vielä uudemman kerran Vegaanituotteet-sivuston linkin, se on tosi kätevä apu.

Onko teillä ajankohtaisia ruoka-ajatuksia, vegaanisia tai muita?


3 responses to “Mitä jäi elämään vegaanihaasteesta?

  1. Minulla ei vegaanihaaste mennyt ihan niin vegaanisti, mutta ilokseni olen huomannut, että kaupassa ne vegaaniset tuotteet kiinnostaa aina vaan enemmän ja olen jo pitkään rakastanut ihanien, värikkäiden ja herkullisten kasvisruokien testailua ja kokkailua <3 Tiedän, että täysin vegaani minusta ei ehkä koskaan tule, eikä ihan vielä kasvis-syöjäkään, mutta niin tässäkin, niinkuin monessa muussakin kuluttamisessa, pätee sama sääntö: mieti mitä ostat. Yritän aina miettiä ostokseni, vaikka myönnän, että lihaa ja maitotuotteita sieltä kaupasta lähtee mukaan edelleen. Mutta pienin askelin tässäkin….

  2. Paitsi että heti tämän blogin jälkeen törmäsin iltasanomien sivuilla järkyttäviin kuviin SUOMALAISILTA tuotantotiloilta, missä oli kanoja hirveissä oloissa, lehmiä parsinavetassa likaisilla lattioilla ja kuolleita ja huonokuntoisia possuja ja tässä vaiheessa piti itkeä ihan kunnolla… tiesin jo ennen kuin katsoin kuvat, että itku tulee ja ensin meinasin jättää katsomatta, mutta sitten ajattelin, että en näitä koskaan katso juuri siksi, että niistä tulee niin valtavan paha olo, tavallaan näin aina antaa itselleen anteeksi sen, että ostaa tehotuotettua tavaraa yhä vain. Siispä itkin ja katsoin ja kaupasta en ostanut mitään eläinperäistä ja perun edellisen postaukseni siitä, ettei minusta tule ikinä vegaania. Toki voi viedä aikaa, mutta tehotuotannon tukeminen loppuu ja pienten, inhimillisten tuottajien tukeminen jatkukoon vankempana tästä eteenpäin!

    • Leena sanoo:

      Oivoi… Minä en pysty katsomaan noita ollenkaan. Mutta tehotuotannon takia just en vaan pysty ostamaan enää. Onneksi vaihtoehtoja on ja säkin osaat kokata vaikka ja mitä ihanaa muustakin kuin lihasta! :) Ja siis pientuottajien tuottama lihahan on jo sata kertaa parempi vaihtoehto, onneksi sitäkin saa nykyään helposti Rekosta ja muualtakin.

      Kävin just Prismassa pitkästä aikaa ja ihan ihmeissäni pyörin siellä ja tutkin oikein pitemmän kaavan kautta, että mitä kaikkea vegaanista uutta taas on tullut! Ihana tutkia ja maistella uusia juttuja :) Mulla tulee maisteltua kaikkea uutta ja ihmeellistä nyt kun keskittyy tähän vegaanisuusasiaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: