Nyt vallataan nurkka taas! Ihana heinäkuu on hurahtanut melkein kokonaan ja on ollut täynnänsä vaikka mitä mukavia kesäjuttuja. On se ihmeellistä, että kesästäkin voi oppia näin paljon tykkäämään, viime kesänä pääsin jo hyvään vauhtiin.
Tavisillallisia meillä on ollut vaikka kuinka monta sitten helmikuisen (ups…), josta olen viimeksi kirjoitellut. Maaliskuussa tavisteltiin Satun luona, huippuherkkuja oli meille tarjolla taas. Satun kotona on lämmin tunnelma ja keittiössä jotenkin ihana valo, vuorokauden- ja vuodenajasta riippumatta. Valo muistui mieleen nytkin ensimmäisenä kun aloin miettimään mitä siellä syötiinkään.
Alkupaloiksi saimme Väinämöisen palttoonnappeja ja juustoleipää, tai siis leipäjuuston nimellä se tarjoiltiin toki kun täällä päin Suomea ollaan. Pääruokana oli mielettömän hyviä aurajuustolihapullia, jugurttikastiketta ja salaattia, tosi hyvä yhdistelmä oli tämä. Jälkkäriksi lakritsipommikakku, joka oli tietysti ihan taivaallisen hyvää. Kyllä meillä kaikki ruuat aina on huippuja, mutta jälkkärit on huipuimpia!
Mahtavan tuulinen päivä täällä tänäänkin. Aurinko paistaa ja aamulla oli kiva herätä avoimesta ikkunasta kuuluvaan tuulen kahinaan. Vaikka kesä tuntuu hienolta, niin kyllä syksyihmiselle nämä tuuliset ja viileämmät päivät tuovat sen kaivatuimman tuulahduksen. Eilen juoksulenkillä joen rannoilla pietaryrtit tuoksuivat ja tuosta ikkunasta näkyy jo punertavia pihlajanmarjoja. En haikaile vielä syksyn perään, toistaiseksi riittää tuo tuulen mukana hiipivä lupaus tulevasta ♥
in angulo cum libro 
The food looks delicious, especially that cake.