Maailman paras kesälomanviettopaikka on partioleiri! Loman syvin olemus on totaalinen irrottautuminen arjesta ja edes normilomareissulla en onnistu siinä niin täydellisesti kuin partioleirillä jossain metsän keskellä. Leirillä on niin paljon kaikkea touhua aamusta iltaan, että mitään työ- tai arkiasioita siellä ei ehdi ajatella. Vaikka työ ja arki ovatkin ihania, niin kyllä välillä on terveellistä nollata pää.
Tällä kertaa meillä oli tosin ihan erilainen leiri kuin yleensä, kävimme juhlistamassa lippukunnan synttäreitä Virossa. Vietimme normaalia leirielämää ja sen lisäksi seikkailimme Tallinnassa mennessä ja palatessa. En ole koskaan aiemmin käynyt Virossa, Tallinnakaan ei ole houkutellut, mutta olen positiivisesti yllättynyt. Tallinnan vanhassa kaupungissa vietetyistä tunteroisista jäi hyvä mieli – kivoja katuja, kahviloita ja kattoja.
Yhden päivän vietimme Pärnussa, nuorisolla oli hauskaa rannalla ja sääkin oli lähes täydellinen.
Meillä on aivan huippuporukka sekä nuoria että aikuisia mukana partiossa täällä, olen aika vakuuttunut siitä että meillä on maailman paras lippukunta :) Tiskaaminen ja muut keittiöhommat voivat olla aika ihania töitä ja tietysti hyvä leiriruoka, perinteiset partiojutut ja iltanuotiot ihan parasta.
Kotiinkin oli kyllä mukava palata. Kissat oli hyvin hoidettu, vähän säätämistä oli tällä kertaa aikatauluissa ja Ruusa ja Nikki saivat nauttia useamman fiksun nuoren hoitajan hyvästä hoivasta. Kiitos <3 jokaiselle kissojen hoitoon osallistuneelle!
in angulo cum libro 
Minäkin olen kerran leireillyt Virossa, tosin rippileirillä. Silloinkin kävimme Pärnussa, kuten tekin. Mun isä oli Virossa aikoinaan töissä, niin silloin tuli Viroa nähtyä myös vähän muualtakin kuin Tallinnaa. Mielenkiintoinen maa se kyllä on, vaikka ainakin vielä 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa moni asia oli melko alkeellisessa jamassa etenkin Tallinnan ulkopuolella.
Kiinnostus maahan herää kyllä viimeistään siinä vaiheessa kun siellä pääsee käymään. En tosiaan Virossa ole koskaan käynyt aiemmin, Neuvostoliitossa olin pari viikkoa lukioikäisenä ja kovasti tuli se reissu mieleen kun bussin ikkunasta nyt Virossa maaseutua katseli.
Luen, entisenä partiolaisena, haikeana näitä partioleirijuttuja. Se oli kivaa aikaa monta vuotta sitten. Hyvässä porukassa yhdessä tekeminen on mukavaa. Siinä tosiaan sujuu niin tiskaaminen kuin leirin pystytys ym. Laitoin muuten sinulle s-postiviestiä viimein, kun luen sähköpostiani turhan harvoin.
Hienoja kuvia kaikki. Ruusalle & Nikkille rapsutuksia! [jos kissat tykkäävät rapsutteluista :-)].
Minä olin hetken partiossa nuorena, mutta nyt aikuisena vasta ihan tosissaan, kohta kymmenen vuotta. Näinkin päin se voi näköjään mennä :) Meillä on mahtava porukka täällä tekemässä partiota yhdessä ja siksi kai tässä ollaan edelleen.
Kiitos sähköpostista ja rapsutuksista kissoille! Molemmat tykkäävät rapsutuksista, Nikki varsinkin on ihan mahdoton sylivauva, Ruusa käyttäytyy vähän kissamaisemmin arvonsa tuntien.
Ihania kattokuvia! Olen alkanut ikääntyessäni arvostaa kauniita maisemia ja erityisesti kaupunkien kattoja jostain syystä :).
Reissaaminen on myös mukavaa lomapuuhaa – ollaan viikon päästä lähdössä Jäämerelle ja takaisin. Mahtaisko sun kohdalla saada lasillisen vettä, jos ajat sopii kohdilleen?
Katoissa vaan on sitä jotain :)
Olisipa ihana nähdä pitkästä aikaa, mahtavaa jos maltatte pysähtyä tässä!! Laitetaanpa viestiä tarkempaan :)
Ihania kuvia, kylläpäs tuli omat partio-ajat mieleen, vaikka niistä ajoista onkin todella pitkä aika. Mutta leirit, ne on ihania, jäävät mieleen.
Tallinaan ja Viroon oli itsellänikin ennakkoluuloja, mutta muutama vuosi sitten sukulaisten kanssa Tallinaan päädyin ja seuraavana kesänä kävin toisen matkan Virossa, yllätyin kyllä positiivisesti, ihania paikkoja ja maisemia sielläkin on (mutta toisaalta onhan kauneus katsojankin silmässä, kaikkialta löytyy jotain ihanaa :)
Leirit jää mieleen aina, ihan parhaita <3 Pintaraapaisu vaan nähtiin tuolla reissulla, jääpähän mieleen jos joskus vaikka uudelleen…
Vanha Tallinna on ihana. Minäkin kävin pari viikkoa sitten siellä