Eräänä pakkasaamuna
metsä hengitti hiljaa
kantoi kylmän ylväästi
–
seisoin pitkään paikoillani
ettei mikään särkyisi
-
Seuraa
Seurataan
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Eräänä pakkasaamuna
metsä hengitti hiljaa
kantoi kylmän ylväästi
–
seisoin pitkään paikoillani
ettei mikään särkyisi
in angulo cum libro 
Ihanaa syysloman jatkoa sinulle :). Ihanan aamuhetken vietin kauniiden tekstiesi parissa, kiitos niistä :)
<3
Niin kaunista! (Terveisiä kaatosateisesta Pinsiöstä; mikäs täällä pistellessä, kun sisälle ei sentään sada :).)
Niin kaunista! Ihanat kuvat kauniilla sanoilla siivitettynä, niin pysähdyttävää, kiitos!
Kaunis runo. Niin kuvaava, että vaikka kuvia ei olisi ollut, olisin tuntenut pakkasmetsän tunnun. Hienoja kuvia. Varsinkin tuo ensimmäinen on suosikkini.
Tuo ensimmäinen kuva on aivan upea!
Kiitos kaikille kommenteista hurjasti paljon, lämmittivät mieltä kovasti, ihana kuulla <3
Tyrmäävän upeita kuvia ja hieno runo. Tuli ihan yks paikka mieleen tuolla naapurikaupungin puolella. Siellä on aina niin upea tunnelma ja metsä täynnä marjoja, vaikka sinne harvoin pääsenkin.