Jumiuduin kuvahaasteessa kirjaimiin. Tarkoittaakohan se sitä – no tarkoittaa, tiedänhän minä – että tarinat ovat kuitenkin tärkeämpiä.
Näen vuosiluvut, isoisoisän ja sitten mummin kirjoittamat, mutta en siltikään meinaa käsittää että yli sata vuotta sitten on tätä kirjaa käytetty. Kaukaa, hyvin kaukaa siis. Ihanimpia ovat merkinnät marginaaleissa ja vähän paljon muuallakin. Voi kiitos, kiitos kun kirjoititte!
Vanhat kirjat ovat ihania, ja tällaiset vanhat kirjat vielä vähän ihanampia :-)
Niin ovat! Näitä on ihana selailla ja lukea. Eilen kuvatessa lueskeltiin tyttären kanssa kirjaa hyvistä käytöstavoista, siitä jaan kyllä pätkiä jossain vaiheessa. Toisaalta näistä huomaa tietysti että ajat ovat muuttuneet ja toisaalta saa hämmästellä, että ihan samoja asioita ennenkin on mietitty.