in angulo cum libro

Yksinkertaistan talon ja mielen nurkkauksia, että sinne jää tilaa minulle tärkeille asioille – kirjoittamiselle, lukemiselle, juoksulle, joogalle, käsitöille, kissoille, matkustamiselle ja ihmisille.

Yksinkertaistamisesta

: 8.6.2012

Kirjoittelenpa pari sanaa tästä kesäprojektistani. Tai ei tämä mikään yhden kesän projekti ole, mutta kun kirjoitan vain kesäprojektista niin ei tule romaania tähän hätään.

Tätä voisi kutsua myös siivoamiseksi, organisoinniksi tai vaikka minimalistisempaan suuntaan pyrkimiseksi. Yksinkertaistaminen on kuitenkin ihan hyvä ja kaunis sana. Sitä paitsi se kuvaa parhaiten kaikkea muutakin tähän liittyvää.

Pidän siisteydestä ja yksinkertaisuudesta (vaikka sitä ei äkkiä uskoisi kun ovesta astuu sisään :D ). Tykkään että tavarat ovat paikoillaan ja että joka ikinen tavara joka minulla on, on tarpeellinen tai tärkeä jollakin tavalla. Niin ei ole vielä, mutta kesän lopulla olen toivottavasti lähempänä. En pyri äärimmäiseen minimalismiin, vaikka luenkin muutamia minimalismiblogeja inspiraatiota ja vinkkejä saadakseni. Tavaraa ja muistoja meillä saa olla, mutta mitään rojua en halua säilyttää enkä taloon tuoda. Pyrin siihen, etten haluaisi uutta vain uutuuden tai vaihtelun vuoksi. Että en ostaisi mitään mitä en oikeasti tarvitse.

Tässä hyvin lyhyesti, voisin kirjoittaa paljonkin lisää yksinkertaistamisesta laajemmin määriteltynä. Voisin kirjoittaa vaikkapa tietoisten päätösten tekemisestä kuten alanvaihdosta, ylimääräisen karsimisesta, ajan käyttämisestä tärkeiden asioiden tekemiseen, turhien tapojen lopettamisesta, mielen ja kropan hoitamisesta sekä läsnäolemisesta, mutta niistä tulee ehkä toisia kirjoituksia jossain vaiheessa.

Ihanaa tätä päivää! Perjantai on aina perjantai.

Advertisements

9 responses to “Yksinkertaistamisesta

  1. Mari sanoo:

    Perjantai on perjantai kesälomallakin :).
    Kiva kirjoitus yksinkertaistamisesta. Vaikka tavaroista tykkäänkin, niillä pitää olla jokin funktio ei niihin saa kyllästyä heti kohta hankkimisen jälkeen. Oma yksinkertaistaminen on ollut pari vuotta päällä ja aika hyvin on sujunut. Karsiminen kannattaa :)

  2. MariJ sanoo:

    Ei ole näemmä sitten meidän isäntä ainoa ”hullu” maailmassa. ;) Hänellä on ollut ihan mahdoton kevätsiivous, on myynyt suunnilleen kaiken omaisuutensa ja meille on tullut kaappeihin ihan valtavasti tilaa. Muun muassa yksi kaapillinen isännän tavaraa on lähtenyt kävelemään ja minä sain tilaa omille langoilleni ja ristipistotarvikkeilleni… ;) Jotain samansuuntaista filosofiaa hänelläkin on taustalla kuin sinullakin. Mulla itselläni tuota karsimista on tapahtunut jo pidemmän aikaa, ei välttämättä tavaran suhteen (tosin en edes koe omistavani juurikaan ns. turhaa tavaraa), mutta just ajankäytön puolesta ja asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen ja omasta itsestä huolehtimista, ylipäätään elämän tekemistä sellaiseksi, että on hyvä olla. :)

    Oon pohtinut, että mitähän alaa sää nykyään opiskelet, mutta kun et ole sitä blogissa julkistanut, niin en oo kehdannut kysyäkään. ;)

  3. Leena sanoo:

    Kiitos Mari ja Mari :) On mukavaa kuulla toistenkin projekteista! Pari vuotta minäkin varmaan olen kohta näitä pohtinut, mutta vasta nyt tuntuu että ajatus on selkiytynyt – ajankäyttö ja turhan karsiminen (tavaroiden ja asioiden ja harrastusten ja niin pois päin). Paljon muutoksia olen tehnyt monessa asiassa.

  4. Tuittu sanoo:

    Kuulostaa hyvältä päämäärältä. Yksi askel kerrallaan kohti muutosta.

    • Leena sanoo:

      Kiitos Tuittu! Näin juuri, asia (ja tavara) kerrallaan, perusjuttuja on hyvä tehdä nyt kesällä kun on enemmän aikaa keskittyä.

  5. Katri sanoo:

    Minä aloin miettimään tätä asiaa parisen vuotta sitten, kun seurasin kuinka äitini ja hänen sisarensa tyhjensivät menehtyneen veljensä pikkuruisen vuokrayksiön. Kuinka paljon tavaraa sinne mahtuikaan, eikä enoni toki ollut mikään hamsteri :-) Olen kypsytellyt mielessäni vastaavanlaista yksinkertaistamista siitä asti; täytyisi vain vielä opetella pois liiasta tavaroihin kiintymisestä… ja löytää aikaa projektin toteuttamiselle. Mutta jospa se toteutuisikin pienin askelin pikkuhiljaa.

    • Leena sanoo:

      Juu, tuotakin olen miettinyt, että joku joskus joutuu kaiken säästetyn tavaran käymään läpi. Osa tavarasta on sellaista, että se on helppo laittaa pois, mutta ne mihin liittyy tunteita tai muistoja, ovatkin jo vaikeampia. Olen lukenut joitain enkunkielisiä blogikirjoituksia aiheesta, tässä yksi johon törmäsin.

      http://www.theminimalists.com/sentimental/

      Yritän sisäistää noita ajatuksia, että en säilyttäisi sellaista tavaraa joka ei ole minulle tosi tärkeä ja tarpeellinen vain sen vuoksi että muistan siitä jonkun ihmisen. Sellaista olen jo oppinut laittamaan pois, mistä en yhtään tykkää mutta olen säästänyt sen vuoksi, että olen saanut joltakin ihmiseltä josta tykkään. Eihän tavaran pois laittaminen tarkoita sitä, että laittaisin pois ihmisen :)

  6. Marita H sanoo:

    Miten inspiroiva teksti!! Mulla alkaa ylihuomenna kesäloma, ja kun mies on päivät töissä, mulla on aikaa ryhtyä juuri tuohon samaan puuhaan.

    • Leena sanoo:

      Kiitos Marita! Kuulostaa täydelliseltä, tsemppiä puuhaan! Minä RAKASTAN tätä järjestelemistä :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: